- Meidän joulun aloitus -

Pikkujoulu viikonloppu meni ja oli oikein perusmukava. Itse olin töissä la, mutta iskä ja neiti kävivät Tammisaaren joulukadun avajaisissa pyörähtämässä. Joulupukki tuli nähtyä ja muutakin kivaa ohjelmaa oli ollut tarjolla kuulemma.


Pikkutontut olivat vierailleet Mummun ja Mofan luona ja jättäneet paketin toimitettavaksi Adéalle. La aamuna neiti sitten sai yllätyksen. Olipa innoissaan ja moneen kertaan kuultiin että -Toi on mun paketti!- ettei vain jäänyt epäselväksi äitille ja isille että kenelle se oli. Lahjasta paljastuikin sitten farmillinen pikkueläimiä ja heti alkoi leikki.

Sunnuntaina kävin Adéan kummitädin kanssa tämän talven ensimmäisissä joulumyyjäisissä. Kivoja pikkulöytöjä tein sekä pari suussasulavaa herkkua piti ostaa. Iltapäivällä kävimme sitten vielä anoppilassa syömässä.

Yläkuvassa näkyy meidän joulukoristelun suunta. Aika vähän ja simppeliä. Kynttilöillä enimmäkseen luodaan tunnelmaa. Joulukuusta odotan jo innolla! Joulutähden uskaltauduin taas tänäkin vuonna ostamaan, vaikka yleensä onnistun ne saamaan lehtensä tiputtamaan... No, ehkä tänä jouluna saataisiin nauttia tuosta kauniista kukasta. Kaksi hyasinttia ostin myös, valkoisena tietenkin. Rakastan niiden tuoksua.

Tämä kalenterityttönen on vilahdellut siellä sun täällä blogistaniassakin. Tämän meidän ostin jo viime vuoden joulualesta mukavaan hintaan. Välillä olen sitä käynyt vilkuilemassa kaapinperällä, niin kaunis ja niin kiva perinne Adéalle tästä muodostuu. Pikkulahjoja olen jo hankkinut mutta pääidea tänä jouluna on tarrakirja, joka tulee olemaan ensimmäinen löydös kalenterista. Seassa on muutakin kivaa välillä mutta ajattelin että tarrat ainakin jaksavat kiinnostaa neitiä ja oli kiva suunnitella jokin "punainenlanka" kalenterille.

Tonttua muuten hieman aristeltiin ensin mutta nyt on neiti jo hyvä ystävä sen kanssa. Tänään viimeksi kävi halimassa ja kurkkimassa taskuihin.

- Uutta ja Tarpeellista Neidin vaatekaappiin -

Jaa-has, taas tuli todettua että perus ruokakaupasta löytää kivoja vaatteita lapsille. Kävin taas mainoslehtisen inoittamana katsastamassa Lidlin uutuudet heti aamusta, minulla on sopivasti vapaapäivä sairaspäivien perään. Ja hyvä että menin, kuhina näiden ympärillä oli jo alkanut!

Meillä on ollut tarvetta yöasuille, varsinkin nyt kun neiti on vaipattomana niin kaksiosaisen pyjaman kanssa pottailu yöllä sujuu helposti ja nopeaan. Neiti sai kaksi erilaista settiä, turkoosin lumiukon ja roosat hiirulaiset. Kummatkin kokoa 86/92cm, turkoosi on malliltaan kapeampi ja näyttää siis mallinsa puolesta täydelliseltä meitin hoikalle neidille, 100% puuvillaa. Roosa on froteeta, puuvillasekoitetta. Tosi mukavan tuntuinen sekin.


Lisäksi mukaan tarttui myös pari pakettia somia polvisukkia. Hyvät nyt kylmillä keleillä. Sukkia olen ostanut aiemminkin tuolta ja on olleet minusta tosi hyviä. Lisäksi ostin kasvunvaralla luonnonvalkoisen kauniin simppelin palmikkoneuleen. Puuvillaa sekin.

Oma vointi on onneksi jo parempaan päin. Huomenna menen taas töihin. Tosiaan hieman kaupungilla jaksoin käydä, koirat ulkoilluttaa korttelin ympäri ja vielä huhkia pienesti lumitöitä pihalla jopa, ah raikasta ilmaa! Ruokakin on maistunut niin taivaalliselta taas. Suuria iloja kipuilun jälkeen.

- Unettomia öitä -

Kuvat eivät nyt liity mitenkään kirjoitukseeni mutta pitäähän ne esille laittaa. Adéa siis lempipuuhassaan!

Minä olen kipeänä, TAAS! Mitä ihmettä, yleensä olen suhteellisen terve voisi sanoa mutta nyt on kyllä iskenyt jokin pöpöaalto minuun. Ensin olin viikon flunssakuumeessa (josta nuha jatkuu yhä), töissä ehdin olla puolitoistaviikkoa välillä kun nyt iski taas massupöpö... Eilen jäi työpäivä puolitiehen kun piti kiiruhtaa kotiin sängynpohjalle. Tai no, oikeammin sanottuna vessanpöntölle. *Urk* Kaikki tietää millainen olo on kun on viettänyt vuorokauden tyhjentäen itseään, ...ei häävi. Tänään olen sentään hiukan uskaltanut maistaa banaania ja pari kalkkunasiivua on maistunut taivaalliselta! Tästä tämä taas lähtee. Toivon nyt ettei pöpö siirry neidille ja Osculle. Jälkimmäinen on tosin maininnut tänään että massu tuntuu jotenkin kummalta...

Mitä Adéan yövaipattomuuteen tulee niin johan viime kirjoituksesta heti seuraavana yönä alkoi tapahtumaan. KOLMET pisut pöksyihin... Onneksi vain yhdet näistä sänkyyn. Hassua miten se aina menee näin että kun asiasta ääneen puhuu niin johan muuttaa kelkka suuntaansa. Viime yö oli kanssa omituinen, neiti kävi varmasti tunnin välein meidän sängyn vieressä. Milloin oli pissahätä, milloin pipi jalassa. Ja koska minun vointi oli mikä oli niin iskä sai paimentaa neitiä. Ja sehän ei ollut aina kovinkaan hyvä juttu neidistä. Raukka pieni ihmeissään kun äiti on pipinä. Katsotaan mitä seuraava yö tuo tullessaan.

Kaiken tämän lisäksi Adéan hoitotäti soitti eilen illalla ilmoittaen että hän on kaatunut ja katkonut jonkin luun jalastaan. Tänään sitten pääsi neiti Fammun välityksellä varahoitopaikkaansa. Onneksi viimekerrasta ei ole kovinkaan pitkää aikaa joten hyvin oli kuulemma jäänyt sinne aamulla. *puust*

- Vaipattomuudesta -

Adéahan aloitti pottakerhon kesäkuussa. Yllättävän nopiaan se siitä lähti onnistumaan kun näin jälkikäteen ajattelee. Silloin muistan kyllä ajatelleeni pariin otteeseen että milloinhan oppii. Aika kultaa muistot. Varsinkin kakkaaminen pottaan tuotti alussa hieman päänvaivaa. Tänä päivänä neidillä sattuu hyvin hyvin harvakseltaan enään vahinkoja pöksyihin. Potalla käydään reippaasti ja omatoimisesti. Pyyhkimistä ei vielä olla annettu neidin itsensä harjoitella mutta sekin välillä jo kiinnostaisi.

Yksi uusi edeistysaskel on nyt taas otettu. Nimittäin yökuivaksi opettelu. Monta viikkoa jo on neiti aina öisin tullut ilmoittamaan kerran taikka pari että -Mul on pissahätä- Aamuisin on yleensä ollut kuiva vaippa. Tähän olisi siis voitu jo ryhtyä aiemmin mutta se on vain jäänyt. Tässä pari iltaa sitten se vaipan laitto vain sattui unohtumaan ja olinkin yöllisellä pissireissulla ihan pölkyllä päähän lyöty kun ei ollutkaan sitä vaippaa neidillä. No ei sitä sitten loppuyöksikään laitettu. Nyt on sitten jo kaksi yötä menty ilman vaippaa onnistuneesti! Ja näin jatketaan.

- Ensilunta täälläkin -

Meillä on tänään sairaslomapäivä meneillään. Adéalla on ollut nyt yskää parisen päivää ja yöt on ollu mitä on... Päivisin ei pahemmin yski mutta makuullaan selvästi alkaa ärsyttämään ja kuivamaan kurkkua. Monta kertaa yössä sipsuttelee minun viereeni ja toteaa että on nuha. Siinä sitten mennään edes takas makkareiden väliä. Kuumetta oli aamupäivällä 37,2. Yskän ja nuhan lisäksi neidillä on riesanaan vielä silmätulehduskin. Silmätipat on sentään tehonneet onneksi jo päivässä ja rähmiminen aika lailla loppunut. Pieni potilas.

Neuvolareissun jälkeen jäätiin hetkeksi vielä pihalle raitista ilmaa haukkaamaan.

Siellä sun täällä on satanut ensilumi maahan ja niinpä on täällä meilläkin. Aika ihanaa. Valoisaa, puhdasta, satumaista, pikkupakkasta -2,1 ja iloa. Adéa seisahtui paikoilleen ja totesi heti että tehdään lumiukko. No, sellaisen oli jo joku tehnyt meidän pihaan joten sitä menimme ihastelemaan ja kummastelemaan. Neidistä oli hurjan hauskaa huomata että ukolla oli nenänä porkana.



Adéalla on päällään viime talvena jo käytössä ollut Ticketin haalari! Ihana haalari jota mielellään käytetään (ja katsellaan) tämä alkutalvi ainakin vielä. Lopputalveen varmasti joudutaan kyllä hankkimaan uusi. Alennusmyynneistä taikka huutiksesta on sitten hyvä bongailla jotain sopivaa. Asusteina tässä on HM:n söpö pastellinen lila setti. Reimaa käsissä. Kengät on Vikingin, viime kevään alesta ostetut. Ajatella että kokoarvio osui nappiin! Kokona neidillä on näissä 25 ja sinne mahtuupi villasukka hyvin väliin. Nuo kengätkin on samanlaiset kuin viime talvena... *Hih* onneksi sama maku täsmää vielä.

Alla pari kuva vielä isänpäivältä, hassutteleva rusinahirmu vauhdissa.

- Isänpäivä - Fars dag -

Aamu alkoi tänään himpun verran myöhemmin kuin normisti. Puolikahdeksan aikaan kuului pienten jalkojen askeleet ja sieltähän se pikku aamupeikko tuli meitin väliin köllimään. Kuiskittiin siinä sitten neidin kanssa lahjananto suunnitelmaa ja niin sai kohta jo iskä isänpäivälahjansa. Adéa oli hoidossa tehnyt hienon autokortin ja lahjaksi paljastui uusia aluspöksyjä. Meitin Rakas Iskä/Pappa.

Päivemmällä lähdetään ajelemaan Saloa kohden. Vaaria ja Annea helssaamaan, kiva nähdä heitäkin pitkästä aikaan.

Adéa lähettää Isänpäivä toivotukset vielä erityisesti Mofalle, Onkkelille sekä Vaari "2:lle"!

- Nuhaa, kuumetta ja köllimistä -

Meitä kaikkia on riepotellut flunssa nyt muutamien viikkojen ajan jo. Ainoastaan minä olen nyt joutunut myös kuumeen kouriin. Maanantaista asti ollut pientä, juuri kuumerajan ylittävää lämpöä. Niin turhauttavaa! Olo on koko ajan hieman väsähtänyt mutta ei kuitenkaan niin että jaksaisi koko ajan pysytellä peiton alla lepäilemässä. Sohvalla pötköttelemistä, tv:tä, tietokonetta ja välillä lyhyet päiväunet. Adéan olen vienyt joka aamu hoitoon, hyppisi varmasti seinille täällä kotona. Ja joo eipä voimat ihan neidin viihdyttämiseen riittäisikään. Alla nyt ihan sekalainen seurakunta kuvia menneiltä päiviltä/viikoilta

Kirppismekko sovituksessa. Tosi nätti!



^ Adéa oli vekkulina kun oli piilottanut duplot paitansa sisään.

^ Uusia duploja. Eläintarhaa rakentamassa.

Neiti päätti olla iso tyttö ja oli kylppäristä hakenut korokkeen ja kivunnut pöntölle pisulle. Oli sitten noinkin tyytyväisen näköinen keksintöönsä. Parit pisut tuli kyllä reunan yli taikka ali kun niin reunalla istuu. No, pottailu on taas jatkunut normaaliin tapaan.

^ Illat käy meillä välillä raskaiksi. Neidillä on oma tahto ja päättämisenhalu kasvaneet nyt äkkiä niin että monesti saa olla hieman vääntämässä hänen kanssaan säännöistä ja muista käytöstavoista muistuttamassa. Kuvassa on auto joutanut jäähylle komeroon kun piti kielloista huolimatta jysäytellä päin seiniä taikka koiria. Neiti on myös aloittanut potkimisen, lyömisen, raapimisen ja kaiken sellaisen joilla vaan voi ärsyttää (ja satuttaa) äitiä ja isää. Puuh. Niin uuvuttavaa yrittää sitten olla itse rauhallisena ja yrittää kertoa että noin ei tehdä. Kyllä meillä tätä nykyä aika usein saa ääntä korottaa jotta jotain menisi ymmärrykseen. Ja usein on pakko vaan mennä ja ottaa tyttö kainaloon ja viedä väkipakolla esim pesulle taikka puettavaksi. Hetken saattaa pistellä vastaan täysillä ja sitten ihan YHTÄKKIÄ sanoo normiäänellä ja täysin rauhoittuneena vaikka että: Äiti, mitä nyt tehdään. Siinä sitten saa puhaltaa omat höyryt ulos vain äkkiä ja hymyillä pienelle puuskapesälleen.

^ Karvakuonot meidän, ne sentään osaa ottaa rennosti suhteellisen hyvin.