- Ystävien kanssa -

Viime viikko sisälsi paljon kivaa tekemistä ja sen myötä on tavattu paljon pikkuystäviäkin.

Ollaan käyty niin puistoissa, piknikillä, kaffella kaupungilla, hoidossakin Adéa on pyörähtänyt, synttäreillä juhlistamassa ja sitten vielä siellä Hop Lopissakin.

Viime viikkolla on myös leivottu pakkaseen Aéonin synttäri herkkuja, suunniteltu muutenkin tarjottavia, askarreltu koristeita, lähetelty kutsuja, siivottu ja järjestelty kotia.

Sunnuntaina kun olisi tarkoitus juhlistaa tätä meitin pientä KultaRakasta joka täyttää jo

1-vuotta! Huisia...

Tähän laitan nyt kuvitusta yhdestä puistoilusta A-tiimin poikien kanssa. Ja tuo A-tiimi nimityshän tulee ihan vain siitä että ystäväni ja meitin lapsosten nimet alkavat kaikki A:lla.

Olipa niin hauska kuvanen ystävästäni ja pojistaan mansikoita herkutellen. Kaikki samassa kuvassa N!

¤ ¤ ¤ ¤ ¤

Sitten hypätään muutamaan Hop Lopin tunnelmakuvaan. Eipä noita kuvia ihan kauheasti siellä ehtinyt noista tylleröistä napsimaan kun oli niin kiirus pyrhältää paikasta toiseen. Sunnuntaina käytiin ja tänne päädyttiin kun oli kurja ja sateinen ilma. Muutama tunti tuolla vierähti ja olisi mennyt vielä muutama lisääkin tyttöjen puolesta. Ihan oli kiva paikka ja oikein sopiva 4-vuotiaille! Paljon puuhaa ja tekemistä. Lopuksi vielä maittoi hampurilaisateria hesessä ja sen jälkeen olikin hyvä matkata kotia kohden.

- Vaippainventaario -

Lauantai, aurinko paistaa ja ympärillä on mukavan hiljaista.

Kello on 10.05

Isä-mies lähti ruokakauppaan

Adéa leikkii huoneessaan

Aéon nukkuu jo päivän ensimmäisiä päikkäreitään, on nukkunut jo tunnin

Koirat köllii sohvalla

Minä tässä ja nyt

¤ ¤ ¤ ¤ ¤

Kunhan Poikanen herää ja Isä-mies saapuu kaupasta niin pitäisi kaupungille lähteä.

Kukka- ja vaatekauppaa läpikäymään.

Kukkia minun Fammulle, joka juhlistaa tänään 80-vuotis syntymäpäiväänsä.

Vaatetta itselle ja miekkoselle juhliin...?

Mukava päästä näkemään koko sukua pitkästä aikaan.

¤ ¤ ¤ ¤ ¤

Aéon oli päättänyt viihdyttää itseään ennen kuin väsy vei vallan.

*Hymyilyttää*

Mukavaa päivää sinulle!

- Seitsemästä Kahdeksaan ja Kahdeksasta Yhdeksään -

...ja muutama päivä vielä päälle. Pieni päivitys Poikasen kasvuun ja kehitykseen kahden kuukauden ajalta muistellen ja kuvia nappaillen. Ja noita kuviahan en osaa rankata pois joten pääsette oikein kunnon kuvanäytännön pariin.

Uusimpia nauvolakuulumisia saadaan vasta kun poikanen on sen 10kk.

 

Iloinen, tyytyväinen ja helpohko tämä pieni on. PieniSuuri hassutteleva Poikanen. Ja tässä sitterissä ei kyllä enään kovinkaan istuskella. Menossa pitäisi saada olla koko ajan. Ihan huimasti tullut uusia juttuja ja taitoja kahdessa kuukaudessa!

Mutta, onneksi tuo pieni malttaa vielä käpertyä ja rauhoittua äitinkin sylkkyyn.

Mitäs kaikkea poikasen päiviin onkaan mahtunut:

Aloitetaan ruuasta: ruoka maistuu hyvin vaihtelevasti tällä hetkellä. Itse teen yhä, mutta on meillä nyt enemmän valmispurkkejakin maisteltu... Ajattelin josko on kyllästynyt minun pöperöihin, mutta mutta, eipä nuo mitään huimaa menestystä ole saaneet nuo purkkiruuatkaan osakseen. Loppujenlopuksi kyllä se vaan mamman ruoka peremmin tekee kauppansa. Hyvä niin. Ruokahaluun on myös vaikuttanut se että poikanen on ollut vähän väliä nyt kipeänä. Nuhaa, yskää, kuumetta, hampaita, korvatulehdusta....

Sormiruokailtukkin ollaan, joka päivä jotakin saa maistella ja tunnustella. Mutta nyt varsinkin kun tuolla suussa on juuri kohta 7 hammasta niin aika usein sinne eksyy isoja paloja tai muuten vain liikaa purtavaa... Että aika paljon myös kröhitään ja yökkäillään. No, kaipa tuo oppii pikkuhiljaan. Muutenkin suusta löytyy koko ajan jotain lelua taikka sormea. Ja kuola se valuu!

Ja se ruuan tunnusteluhan on varsinkin kivaa. Ainakin sellaisen makupalan kanssa josta syntyy paljon sotkua jota voi levitellä pitkin pöytää.

¤ ¤ ¤ ¤ ¤

Istumaan Aéon nousi itse ensimmäisen kerran pari viikkoa alle 8-kuisena. Se onkin ollut taas sellainen helpottava tekijä poikasen touhuissa. Ei tarvitse kitistä pyytää enään apua äipältä kun itse osaa.

Ryömimiseen on keksitty tehokkaampi etenemistapa = liskomaisesti etenevä ryömintä "pienellä ilmavaralla masun" alla melkeinpä! Tehokasta ja välillä tuon vauhti on kyllä aikamoinen ja äkkiä häviää näkyvistä. Yleensä ensin kannattaa lähteä etsimään Adéan huoneesta. Sielläpä tuo useinmiten leikkii tyytyväisenä. Tarkkana saakin olla nykyään kaikein pikkusälän kanssa ja pitäisikin hieman muokata neidin huonetta ns. Aéon ystävällisemmäksi.

Polvet ne hakeutuu enemmän ja enemmän masun alle. Eli konttausasentoa kokeillaan ja harjoitellaan kovasti ja maltilla. Kiikkuu siinä käsien varassa mutta eteenpäin ei vielä mennä nelinkontin. Useinmiten työntää sitten itsensä istumaan tai laskeutuu masulleen. Ja ei kun uudelleen.

Seisominen on myös kivaa mutta kyllä vain on sen verran vielä spagettia jalat että itse ei siihen ole vielä ryhtynyt. Asettaen kyllä seisoskelee tovin innoissaan.

Polvillaan kyykkii jo kovastikkin ja nyt onkin avautunut ihan uusi ulottuvuus kun pääsee matalien tasojen tavaroihin käsiksi ja varsinkin siellä siskon huoneessa... Koiria on myös kiva käydä moikkaamassa sohvan reunalla. Koirat ne vain ei aina ymmärrä nenään taputtelevaa intoilijaa vaan poistuvat paikalta äkkiäkin kun pienet sormenpäät näkyvät nousevan reunalle.

¤ ¤ ¤ ¤ ¤

Ja kylläpä tuo pikku veijari pahojaankin osaa jo tehdä. Sähköjohtoja revitään, koirien vesikipossa läträtään, lehtikorin papereita revitään niin kuin myös omia vaatteita laatikosta ja tv-kaapin vempaimia käydään räpläämässä.... Ai-jai raikaa useasti päivässä ja sormi helisee kun saa olla kieltämässä.

- Mä ihan vähän vaan kokeilen lisää kun tää on niin kivaa! -

Pinnasängyn toisessa päässä oli aiemmin tämä lamppu, no, sehän piti siirtää kun se oli vallan kiinnostava. Odotankin että milloin keksii siellä toisessa päässä olevan verhon... Juuri tässä yksi ilta otettiin ja laskettiin myös tuo sängynpohja alas, sen verran jo hilluu ja heiluu sängyssään ennen uniaan että eipä tarvitse pelätä että laidan yli kiepsahtaisi yhtäkkiä.

¤ ¤ ¤ ¤ ¤

Pikkukaverit kiinnostavat ja selvästi on kivaa päästä leikkimään samanhenkisiä leikkejä. Toista kun saa sormeilla ja taputella, välillä sitten pussata ja töniä. Oppia miten ystävän kanssa ollaan. Niin suloisia pienet ystävykset. Tälläisten suht saman ikäisten touhuja on niin ihana katsella.

¤ ¤ ¤ ¤ ¤

Yhteisiä leikkejä leikitään päivittäin myös isosiskon kanssa ja oikein sopuisasti...

...kunnes iskee toiselle tohoamisvimma! Silloin raikuu ÄÄÄITIII tuu hakemaan Aéon pois, se rikkoo!

Yleensä nuo puuhastelevat omiaan Adéan huoneessa sulassa sovussa. On Adéa ehdottanut jo piilosta ja hippaakin leikittäväksi Aéonille. Ja onpa Aéon saanut olla hoidettavana lääkärin vastaanotollakin, toimia mallina vaatesovituksissa ja päässyt päristelemään autollakin tarkassa ohjauksessa.

Välillä neiti on hyvinkin tarkka omista leluistaan ja kieltää Aéonia joka asiassa. Toisaalta myös pikkuveljen lelut kiinnostaa ja niitä pitääkin välillä omia itselleen. Varsinkin Adéan vanhat "vauvalelut".

Kaikkea kivaa se isosisko keksii ja kyllä ne vaan niin tykkää yhteisistä touhuistaan.

- Äiti kato, mä oon näin pitkä ja Aéon noin lyhyt. Mä mahdun tähän väliin mut Aéon ei -

¤ ¤ ¤ ¤ ¤

^ Iskän kanssa Aéon oivalsi eräs ilta että tuon pienen peilin kauttahan näkee myös iskän. Se vasta oli ihmeellistä se, vaikka peilit muuten onkin tuttuja. Miten ihmeessä se iskä siellä pikku peilissä saattoi olla??

Oli hieman huvittavan näköistä kun poikanen painoi nenänsä kiinni tuohon peilin juureen ja tiiraili sieltä näkymää ja sitten välillä nosti katseensa isämieheen.

^ Omaa varjoa on myös ihmetelty ja pitänyt kovastikkin kolistella päin seinää, milloin lelun milloin käden taikka pään kanssa, hämmästellen kun se varjo liikkuu siinä.

^ Mummu tositoimessa

¤ ¤ ¤ ¤ ¤

Herranen on keksinyt myös tavaroiden pudottelun. Noin kun hän sen parissa itsekseen leikkii on ok mutta niitä tavaroita heitellään myös syöttötuolista alvariinsa alas ja selvästi tyytyväisenä. Välillä kuuluu harmistunut *höh* *öh* ja tokihan tämä mamma nostaa tavaran ylös, kunnes... Äitin pikku ketale.

Inkkaria leikitään myös useasti "kailotellen" ja kailottamiseen käy niin oma käsi tai vaikka rasvapurkki, miksen myös sängyn reuna... johon hampaitakin on jo kokeiltu.

"Puhetta" pulppuaa muutenkin ihan eri lailla nykyään kuin kaksi kk sitten. Pari ns. sanaakin on osunut oikeaan paikkaan hauskasti. Ja äitiähän mä harjoitan tuota lausumaan ahkerasti ;)

Suun kanssa osataan myös naksutella ja se onkin ihan pop juttu nyt *naksnaksnaks* kuuluu vaan kun tuo painelee paikasta toiseen. Ja välillä pudistellaan päätä vimmatusti edestakas siinä samalla.

Vilkuttamistakin on alkanut näkymään.

¤ ¤ ¤ ¤ ¤

Reittejä liikkua etsitään täällä kotona, kunhan eteenpäin pääsee ja saa liikkeessä olla. Koitetaan mennä pöytien alta, tungetaan itseä pienistä raoista, kurkistetaan verhojen taakse, tuolien alarimojen päältä pitäisi yli ja ihan mistä vain sellaisesta paikasta josta äiti miettii että mitäs sä nyt sieltä menet tai tunget ja että pois sieltä nyt. Kaikkea pitää koittaa ja on selvästi kiva onnistua ja osata.

¤ ¤ ¤ ¤ ¤

Unet on olleet todella katkonaisia näiden kahden kk ajan. Aéonille iski ensimmäinen flunssa tässä reilu kk sitten ja tuntuu kuin siitä ei eroon pääsisi millään. Nenä valutti ja yskä oli kova. Ruoka, saatikka juoma, pysynyt masussa kun yskitti niin kovin. Helpotti jo joku aika sitten mutta nyt tuo taas köhii ja on kuumeinen... Sitkeä korvatulehduskin vaati kaksi antibioottikuuria tässä taannoin kera kovan kuumeen. Ja jottei liian helpolla ole päässyt pieni mies niin samaan syssyyn on tosiaan niitä hampaitakin pitänyt tehdä. Katsotaan josko paussia pitäsi jo kohta, niin hampaat kuin pöpötkin... Saataisiin rauha öihin takaisin!

Sellainen se on se meitin 9-kuinen pojan veitikka.

- Johan Pomppas -

Saatiin meitin PompDeLux tilaus kotiutumaan, kovin pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen.... Odottavan aika on pitkä juu. Ihan ajallaan tulivat ja *oih* ja *voih* juuri niin ihania juttuja taas kun olin ajatellutkin! PALJON jäi vielä ihanuuksia kauppaankin mutta tässä meitin valinnat kesää silmälläpitäen. Ehkäpä puodin aleen jää sitten meillekkin vielä jotain hankittavaa...

^ Aéonille tuli kaksi t-paitaa. Kummatkin koossa 86cm. Pikkumiehenkin kesä alkaa pikkuhiljalleen rakentumaan sieltä täältä.

- Voihan ihanuus sentään, voiko muuta sanoa -

^ Kooksi valitsin tästä Norma topista 110/116cm. Ajattelin että saa olla mielummin reilu kuin ihan sopiva. Adéa käyttää nyt aika lailla kokoa104cm (paljon on vielä 98:kin). Mutta tämä on kyllä todella niukka kooltaan ja olen oikein tyytyväinen koko valintaani. Sovituskuvaa alempana.

Entäpä tuo ihana t.harmaa tylliunelma sitten, Ellen skirt, on kokoa 104cm ja kiristettävän vyötärön ansiosta siitä saa juuri passelin neidille. Muhkea ja pyörivä helma saikin neidin heti sovittamaan tätä ja siitä alkoi ballerointi ja tanssahtelu hetimiten.

Legginssit, Maja caprit, koossa 104cm. Aivan täydellisesti istuvat. Ihanan pehmeät.

^ Ihana ihana Isabel top. Tämä oli yksi ensimmäisistä jonka tiesin neidille haluavani kesä/kevät malliston nähtyäni. Unelman pehmeä ja kauniisti laskeutuva materiaali ja suloiset yksityiskohdat. Kokona 110/116cm. Tämänkin kohdalla ajattelin että otan reilun koon kun malliltaan sopisi vaikka olisikin iso vielä. No mitä vielä, ihan passeli. Eli kovin on pientä kokoa nämä topit.

Yhden t-paidankin tilasin, Olivia ss tshirt. Meillä on ollut jo samaa pitkähihaisina monessa värissä joten helppo oli valita kun tiesi mitä saa. Tämän otin koossa 104cm koska haluan että t-paidat ovat suht slimmejä. Ja niin kuin kuvastakin näkeekin kokoeroa ei ole 110/116 ja 104 välillä oikeastaan yhtään.

Sitten neidille tuli vielä tämä Roberta rain set koossa 104cm. Hoidossa onkin jo ollut tarvetta kurahousuille joten nyt on hieman sopivammat. Toisaalta en kyllä tiedä raaskinko laittaa näitä hoitoreppuun mukaan... Kiva syvänsininen väri jossa valkoisia pilkkuja.

- Hieman kiireellisiä sovituskuvia mutta kyllähän noista oleellisen näkee -