- Minä OSAAN pyöräillä -

                                                   Adéan (n.4v1kk) kanssa on nyt viimeinen kk(?) harjoiteltu pyöräilyä ilman apupyöriä. Neitihän sai 4-vuotis synttärilahjaksi Mummulta ja Mofalta uuden 16" polkupyörän ja nyt tästä vanhasta 12" "pikku pyörästä" olemme siis poistaneet nuo apparit. Ajateltiin että neidin olisi helpompi hallita tätä pienempää pyörää harjoitellessaan. Lisäksi tässä on valmiina tuo "aputanko" niin ei ole tarvinnut meitin vanhempienkaan kyyristellä pyörän perässä tasapainoa pitäen.

Neitihän on potkulautaillut paljon Pukyn laudalla ja sen kanssa onkin tasapaino kehittynyt valtavasti tämän kesän aikana. Nykyään neiti pyrhältää sen kanssa isotkin mäet alas viilettäen.

Siinä on jarru joten aika huoletta olen antanut mennä kun osaa sitä käytää.

Hieman erilaistahan se tasapainon löytäminen/pitäminen on pyörän kanssa ja kyllähän neiti meinasikin alkuun että ei se löydy, ei löydy. Missä se on?

Mutta pikku hiljakseen se sieltä on löydetty ja nyt neiti osaakin jo pyöräillä ihan itse!

Vauhtiin lähteminen on vielä hieman työn alla, helposti pyytää apua vaikka tietääkin jo miten se tehdään.

Se polkaisun voimakkuus ja tasapainon yhdistäminen siihen ei ole ihan helppoa.

Mutta kyllä vain on tyytyväistä neitiä kun on muutamasti onnistunut ja matkaan on päästy omin avuin.

-Äiti mä oon niin ylpee ittestäni- *Mun pieniSuuri* -Niin mäkin!-

Jarruttaminen on toinen juttu mitä harjoitellaan vielä. Se kun on niin helppoa heittää jalat sivuille ja pysäytellä vauhtia siten. Siinäkin se tasapainon pitäminen tulee tietenkin vaikeammaksi kun vauhti hidastuu.

Tämän isomman pyörän kanssa on myös harjoiteltu ja ajeltu menemään.

Apupyörät saa vielä kuitenkin olla paikoillaan jotta tuntuma tähän löytyy ensin.

Tässä on ajoasentokin enemmän eteenpäin nojaava kuin pikkupyörän kanssa ja satulankorkeus ehkä aavistuksen liian korkea vaikkakin on alimmillaan. Mutta ajettava on kyllä ja keväällä viimeistään on varmasti oikein passeli jo neidille. Ehkäpä sitten voisi jo appareita tästäkin poistaa?

Ja niin kuin kuvasta näkyy on meillä toinenkin pyöräilystä kiinnostunut veijari kypärän sovitus puuhissa.

Hälle olisi ajatuksissa hankkia viimeistään 2-vuotis synttärilahjaksi potkupyörä...

- Helge(n) -

Ihanaa, viikonloppu. Vaikka sitä tässä kotiäitinä onkin niin kyllä niitä vaan odottaa.

Silloin meillä on isämies myös vapaalla ja yhdessä on kiva olla.

Ihan vain vaikka aloittaa aamupäivä yhdessä ulkoillen, kahvilla käyden tai olemalla vain.

Joku aika sitten ostin Aéonille söpöisen hirvipaidan, eli helgepaidan. Oli sievoisessa alessa joten tokihan se meille kotiutua sai. Kokona 86cm ja kasvunvaraa on kivasti joten saamme nauttia tästä vielä pitkään.

Aéonhan sai 1-vuotis synttärilahjaksi meiltä tämän Pukyn Wutsch menopelin.

Ajattelin pikaisesti kertoa sen käyttökokemuksista hieman.

Ikäsuositushan tälle on yli 1,5v (-3v) tai sitten pituutta saisi olla 80cm.

Pakko myöntää että meillä ei täyttynyt kumpikaan kun tämä käyttöön otettiin.

Aéon oli 1-vuotiaana 78,4cm mutta mainiosti pystyi jo potkuttelemaan tämän kanssa.

Ensin mentiin takaperin peruuttaen mutta aika äkkiä keksi että eteenkinpäin pääsee hieman tekniikkaa muuttamalla. Ja siitä lähtien se onkin ollut menoa ja iloa!

Tässä Wutschissa on hieman keikkuva tuo etuosa joten sen kanssa sai olla hieman tarkkana ensi alkuun.

Ehkä juuri sen takia ikäsuositus on tuo 1,5v koska tämä tarjoaa hieman enemmän haastetta tasapainon kanssa kuin toinen nelipyöräinen malli Pukylino.

Hyvin äkkiä Aéon on tähänkin ominaisuuteen tottunut eikä se pitkään menoa hidastanut.

Välillä jos on hieman liian kiire hypätä kyytiin ja akseli keikahtaa niin mukkelismakkelin mennään mutta ei se mitää. Ylös ja kyytiin!

Tässä on isot kumiset pyörät jotka antaa sentään tukea joten ei tuolla siis helposti kaatuile sentään.

Mukavan hiljainen muutenkin juuri noiden renkaiden ansiosta.

Aéon tykkää menopelistään tosi paljon, tällä huristellaan joka päivä monet kerrat

ja kylläpä tämän kyydissä viihtyy myös neitinen vaikka onkin jo 4-vuotias.

Aika usein meillä onkin täällä rallikisat käynnissä jolloin toinen pyrhältää menemään tämän kanssa ja toinen Plaston auton kyydissä. Silloin saapi pysytellä poissa ajoväylältä jollei halua varpaitaan survottavan...

Summasumarum vai miten se nyt oli...

Hyvä hankinta! 

- Mukavaa Viikonloppua sinulle -

- Uutta puistoilua Fiskarsissa -

Paikallislehdestä luin tässä taannoin että Fiskarsiin on rakennettu uusi lastenleikkipuisto.

Heti ajattelin että tuonne täytyy lapset viedä joku päivä kunhan loppuisi sade tai muuten huonot ilmat.

Tiistaina sitten armas aurinko päätti meitä ilahduttaa ja päästiin matkaan.

Ja oi voi mikä mahtava puisto meitä siellä odottikaan! Löi ihan ällikällä miten onkaan puistoon satsattu.

Oli vaikka mitä härpäkettä ja kiikkua.

Sanomattakin selvää että kummatkin lapset viihtyi.

Näistä kuvistahan ei nyt pääse koko puisto läheskään näytille mutta kyllä vain oli upea.

Eli jos lasten kanssa Fiskarsissa pyörähdät niin tämänkin kohde kannattaa katsastaa :)

Tästä, mikä tuon soittimen nimi nyt taas onkaan... Aéon tykkäsi hurjasti.

Seisoi monesti tuossa soittelemassa. Ja välillä maisteltiin kapuloitakin...

Välillä kerettiin yhdessäkin keinua, ennenkuin sisko taas keksi muuta tekemistä.

Jossakin vaiheessa puistoon saapui myös ystäviä. Pojat kumpainenkin halusivat liukumaan.

Ja niinkuin näette meillä on alettu kävelemään! Aéon on nyt reilu 1v1kk.

Hiemanko suloista taapertelua.

Moin äitiiiii!

Ystävän kanssa juna-ajelulle?

Ei oikein tehnyt vaikutusta, alkuintoilun jälkeen, tämä vanha veturi tyttöihin huiman puistoilun jälkeen.

Pitäisi mennä uudelleen, aikuisten ehdoilla, tuollahan olisi näyttelyitä ja puoteja nähtäväksi ja ihania kahviloita joissa kahvitella.

Tämän kertainen reissu kun tehtiin vain lasten iloksi.

Sattuipa niinkin hauskasti että minut yllätti eräs blogini lukija tuolla puistossa tullen tervehtimään.

Ensimmäinen kerta kun näin kävi ja olipa hauska vaihtaa kuulumisia pikaisesti, Emmi.

Tänäänkin aurinko meitä hellii ja juuri vietiin kaksi koneellista lakanoita ulos kuivumaan.

Ajattelin jopa että jos vain illemmalla olisi vielä kaunis ilma että joskohan sitä uimarannalle lähtisi?!

Se olisikin tämän kesän ensimmäinen käynti!

- Hieman alle 1-vee -

Tämä pieni jäppinen se lähestyy kovaa vauhtia 1-vuotis päiväänsä. Minun vauva!

Mutta sitä ennen vielä katsastetaan tämän hetkinen "tilanne".

Elämää hieman reilu 11-kuukautisen kanssa siis. Tämän ikäinen on aika hauska pieni vipeltäjä mutta myös hyvä seuralainen. Oma halu oppia ja kokeilla on nimittäin huimaa ja tylsää hetkeä ei kyllä tule. Ihan joka paikkaan yritetään päästä mutta edelleen myös se äidin syli on tärkeä ja sylkkyyn maltetaan rauhoittua vielä. Onneksi, rakastan nimittäin niin niitä hetkiä!

Tälläinen on meitin 11-kuukautinen:

- Nauravainen ja iloinen poika -

- Puuhailee omien leikkien parissa ja ajeluttaa paljon autoja! -

- On alkanut pahoittamaan mielensä jos häneltä otetaan kiva juttu pois -

- Osoittelee asioita ja öhittelee samalla, öh -

- Kuuntelee ääniä ja seuraa katseellaan tarkasti esim lentäviä lintuja -

- Alkanut ujostelemaan vienon söpösti vieraita -

- Liikkuu tasoja pitkin näppärästi ja harjoittelee taaperokärryn kanssa kävelyä -

- Yrittää livistää karkuun kovaa vauhtia konttaamalla -

- Tykkää tarrata siskoa hiuksista -

- Mammattelee ja Pappattelee -

- Sanoo myös ääti, äti -

- Suuri keksintö on että oma ääni kaikuu kovaa rappukäytävässä -

- Alkanut hieman protestoimaan ulkopukeutumista -

- Tykkää käsien taputtelusta -

- Vilkuttelee myös eri tavoilla -

- Alkaa "tanssimaan" musiikkia kuullessaan -

- Tarjoaa toiselle maistiaisia, mitä ikinä kädesä onkaan -

- Osaa viedä lusikan suuhunsa kiposta, muka ruokaillen -

- On aloittanut pottaharjoitelut. Tuloksia on saatu, niin pisuja kuin yhdet kakatkin! -

- Kaikkea täytyy maistaa ja kuola valuu aika lailla koko ajan -

- Saanut kahdeksannen hampaan suuhunsa -

- Matkii siskon älämölöä joka on todella huvittavaa -

- Matkii myös toisten naurua ja yskää -

- Syö ruokansa karkeana soseena tai paloina sormiruokaillen, yhdistää näitä ei voi -

- Käyttää 80- ja 86cm vaatteita ja kengän koko on 20 -

Nyt saakin polkaista 1-vuotis synttärisuunnitelmat käyntiin kunnolla!

- Kymppikuinen -

Laitanpa taas hieman ikäpäivitystä Poikasen osalta joka jo 10kk täytti tässä joku aika sitten.

Hirmu ihmeellistä ajatella että KOHTA meillä on jo 1-vuotias jössikkä!

Apua kuinka aika on TAAS kiitänyt!

Paljastetaan heti alkuun tämän karhukävelijän strategiset mitat:

Paino: 10 kiloa ja 250 grammaa päälle :)

Pituus: 75,3 senttiä

Pipo: 46 senttiä

Muita ylös merkittäviä tietoja:

Käyttää vaatekokoa: 80cm, joitakin 86cm myös.

Jalanmitta: 11,5cm

Suusta löytyy: 7 hammasta. Vahvasti epäilen että kohta on enemmänkin, sen verran kuolaa taas.

Nukkuu: yleensä kahdet päikkärit. Yöt katkonaisesti...

Syö: Vaihtelevalla menestyksellä. Sormiruokailee itse paloja mutta jos lusikalla antaa liian kokkareista niin yökkis tulee! Juomana maito on edelleen paras.

Monella eri tavalla Aéon tätä nykyä painelee menemään. Mutta se tavallisin menotapa on kyllä konttaaminen. Välillä niin lujaa pitää mennä että kompastuu käsiinsä ja kaatuu nenälleen. Useinmiten on selvinnyt pienellä harmistuneella lausahduksella ja matka jatkunut siitä taas.

Välillä pyllistelee tuon kuvan tapaan ja pääsee jopa eteenkin päin noin, mutta yleensä patsastelee ja näyttää vain taitoaan ylpeänä.

Tasoja apuna käyttäen osaa liikkua jo hyvin ja esim sohvan reunalta osataan siirtyä jo pöydän reunalle ja siitä eteenpäin pöytä kiertäen tuoleille. Näppärää ja selvästi ollaan tyytyväistä pikkuherraa kun pääsee itse paikasta toiseen "kävellen".

Taaperokärryn kanssa on myös aloiteltu harjoittelemaan, varovaisen päättäiväisenä askeliaan eteenpäin kyllä jo vie. Ihanan haperoista ja hidasta menoa, vielä hetken aikaa!

Seisomaan pitää nousta muutenkin heti vain kun pääsee johonkin kurottautumaan. Kaikki asiat ja tavarat kiinnostaa ja on vaarassa matalilla tasoilla. Meillä niitä on sohvapöytä ja yksi arkkulipasto olohuoneessa ja ne onkin tätä nykyä tyhjillään. Adéan huoneessa on matala lastenpöytä ja joka päivä sieltä revitään kaikki tavarat ainakin kertaalleen alas ryminällä. Kuin myös eteisen asustekorit saa kyytiä herran käsittelyssä.

Kipuamaan on myös alettu. Portaita pääsee jo hyvin ylös ja kaiken maailman matalien esteiden yli täytyy kammeta. Hauskin ja mielenkiintoisin kipuamispaikka taitaa olla tiskikoneen aukaistu kansi...

Hiemanko ylpeänä ja intoa puhkuen!

"Ja kyllähän mä äitille poseeraan kun saan näin kivassa paikassa kerrankin istua jököttää!"

Auton kyytiin on myös kova halu päästä. Omat taidot ei ihan vielä siihen riitä mutta tokihan pikkumies täytyy ajalulle päästää jos niin haluaa. Pientä työntöapua vielä niin johan on tyytyväinen jössikkä ratissa. Muutenkin auton pärinä ääni on opittu ja mm. brion formula-autoilla on päristelty oikein kunnolla sylki lentäen. Adéa on myös innokas apukuski pikkuveljelle.

Sisko ja sen veli... välillä ylimmät ystävykset mutta seuraavalla hetkellä pahimmat riitapukarit. Paljonhan nuo leikkivät ja touhuavat Adéan huoneessa. Niin yhdessä kuin erikseenkin. Välillä tosin Aéon ei ihan vielä ymmärrä mitä saa tehdä ja mitä ei... Esim siskon tornia ei saa mennä kaatamaan kesken rakennuksen ja että mitä tahansa leluja ei saa ottaa... Paljon Adéa opettaa veljelleen ja oikein kutsuu mukaan leikkiin, varsinkin katsojaksi erilaisiin esityksiin.

Meillä on olohuoneessa iso- ja matalaikkuna. Joku hetki sitten Aéon keksi sen ja nousi seisomaan ikkunan äärelle. Ja *wow* täältähän näkee vaikka ja mitä mielenkiintoista! Ja kaikenlisäksi mamman verhot on niin kivat että pitää niitä toki aina samalla hieman retuuttaa!

Kaikki uusi ja ihmeellinen kiinnostaa nyt aivan suunnattoman paljon. Näpit oikein selvästi syyhyää kun bongaa jotain jännää uutta. Jopa niin paljon että on alkanut tulla harmistuksen itkuja jos on jotain hältä otettu pois taikka kielletty koskemasta.

Loukkaantumista ja mielensä pahoittamista on myös ollut nähtävissä nyt enemmän. Jos joutuu esim torumaan tai kieltämään kovasti niin silloin tuo katsoo hetken ilme vakavana ja sitten voi alkaa alahuuli väpättämään. Tai sitten alkaa niiskuttelemaan pienesti loukkaantuneena.

Meillä käytetään kieltämiseen usein tiukkaa "Aijai" komentoa ja samalla "heliseväsormi" usein siinä korostaa kieltoa tai pää pudistelee samalla. No, Aéonhan on osannut tuon päänpudistelun jo aiemmin mutta nyt osaa yhdistää näitä torumista kuullessaan... "Aaa-aaa" sanoo ja pudistelee päätään taikka sohii sormellaan!

Joo-o... hieman alkaa yleensä itseä huvittamaan siinä kohdin vaikka kuinka yrittää pitää pokkaa.

Muutenkin tuo Poikanen on niin ilmeikäs juuri kielto- ja torumistilanteissa että usein alkaa hymyillyttämään jos häntä katsoo.

Tv-kaapillahan ei saisi notkua kuin mikäkin hip-hoppari heiluen ja se tiedetään matkien äitiä sormea helistellen hiiri suun tukkien tällä kertaan.

Ulkona on ihanaa! Vielä suht varovaisesti tutkii ympäristöään ja tarkkailee mitä se sisko puuhailee. Puistossakin istuu paikoillaan hetkisen ja katselee kun muut viilettää leikkien lomassa. Mutta selvästi on iloinen kun pääsee ulkonakin mukaan touhuihin. Jos vaunuihin joutuu jäämään liian pitkäksi aikaan istuskelemaan niin se kuullaan kyllä hetken päästä.

Tuulentuiverrus ja sateen pisarat saa poikasen välillä häkeltymään hauskasti. Näyttää sellaisen hölmistyneen ilmeen jos esim tuuli puhaltaa päin naamaa liian kovaa ykskaks ja vetäisee äkkiä henkeä.

Sadepisarat taas on saaneet naaman ruttuun söpösti.

Makuhermoja on vasta yllättävän vähän koeteltu maanantimilla. 

Ensimmäiset kengätkin on tullut poikaselle hankittua tähän konttausvaiheeseen. Kirpuilta löysin Tutan ensikengät 2€ hintaan joten näillä saa painella menemään miten haluaa. Nuo on koossa 20 ja hurjan söpöiset pikkukenkulit. Muutamat muutkin kengät meille on kirpuilta löytynyt mutta niistä lisää myöhemmin.

Aéonin kanssahan ollaan käyty vauvauinnissa, sisarryhmässä, 4kk iästä lähtien. No, nyt päätettiin että osataan jo se homma ja aletaan omatoimisesti käymään sitten uimahallissa. Onneksi meillä on kylpyamme kotona jossa voi pulikoida aina kun siltä tuntuu ja kylläpä tuo polskiminen onkin yksi hänen mielipuuhista.

Ja kun kylppäriin päästiin niin kerrottakoon myös että hampaiden pesuun on nyt myös alettu tutustumaan. Aiemminkin ollaan jo hammasharjaa maisteltu mutta nyt ihan jo koitetaan pestä niitä seitsemää hammasta jotka siellä suussa jo komeilee. Hauskaa puuhaa Aéonista.

Iso poika tarvitsi uuden autoistuimenkin jo kun alkoi pää hipoa turvakaulakon ylälaitaa. FB:n paikallisella kirpparilla tuli tämä Gracon Nautilus sitten oikeaan aikaan vastaan ja niin vaihdettiin heti poikanen tähän istumaan. Oikein hyvältä on vaikuttanut käytössä ja matkustajakin viihtynyt hyvin.

Keväiset terveiset meitin poppoolta!

- Odotellaan... -

...tuonne pääsyä!

Adéa sai joululahjaksi tämän Pukyn Prinsessa Lillifee potkulaudan. Sen kanssa on potkuteltu tähän asti sisällä, edes takas. On tuo vain kiva menopeli!

No nyt on potkulauta kannettu ulos ja harjoittelu siellä on aloitettu. Kyllä se tasapainoa kasvattaa ja hienosti neiti jo pysyy pystyssä hetkisen liukuen. Luulen että tämä edesauttaa myös pyöräilemään oppimisessa ilman apupyöriä.

Pääsiäinen on mennyt meillä mukavasti. Oikein on tuntunut mukavalta viettää monta päivää yhdessä koko perheen voimin. Ja huominen vielä vapaata, ihanaa!