- Ostetaan Pinna-Kerrossänky Niku-Naku -

Nyt korvat auki ja Silmät tarkkana!

Sellainen juttu nimittäin että meillä ollaan käynnistetty etsinnät.

Se mitä yritetään löytää on kuvien kaltainen vanha 60-70-luvun pinnakerrossänky!

Eikö vain ole hieno! Kuka muistaa nukkuneensa tälläisessä?

Meillä tuo lasten jakama huone on sen verran pienehkö että kahden erillisen sängyn sijoittelu sinne veisi turhan paljon leikki- ja säilytystilaa. Tämänmoista pienehköä/siroa ja laidoilla olevaa kerrossänkyä ollaan nyt sitten ajateltu sopivaksi ratkaisuksi. Tälläisessä saa nuo pedit muuten erikseenkin käytettäviksi ja myös pinottavaksi vaikka useammankin päällekkäin!

Helpompi tehtävähän olisi katsastaa uustuotannon tarjoamat lukuisat eri vaihtoehdot

(ja olen niitä kyllä silmäillytkin)

mutta kun ei vain oikein löydy sellaista jossa olisi oikeanmoinen ulkonäkö, sopiva koko, suojalaitaa myös alapetiin sijoitettavalle poikaselle ja hintakin vielä sopiva.

Aikalailla samankaltaisia sänkyjä löytyy aikoinaan Niemen tehtaiden valmistamana.

Erona vain se että niissä on umpinaiset vaneripäädyt ja kuvien mukaan hieman matalammat laidat.

Sellaisia pidetään kyllä mahdollisina vaihtoehtoina mutta ensisijaisesti meillä olisi nyt etsinnässä tämä kokonaan pinna-reunainen ihanuus!

Jonkin verran näitä, + Niemen tehtaiden sänkyjä, näkee myös netin osto/myynti sivustoilla mutta tähän hätään ei nyt ole vielä löytynyt sopivan matkan päässä olevaa, taikka sitten hinta on ollut liian kova.

Eli: Ostetaan Pinna-Kerrossänky!

Nämä hurmaavat kuvat olen luvan kanssa saanut lainata blogeista:

Päivänpesän elämää (ensimmäinen kuva) ja Pieni lankarulla (toinen kuva)

Suuret kiitokset teille päin edelleen! Helpottaa etsintää kun on kuvaa jota näyttää.

Meillä sänky tulisi olemaan valkoinen ensimmäisen kuvan mukaan mutta eikö vain ole hienoksi tuunattu yksilö tässä toisessakin kuvassa ja niinkuin kuvasta näkyy niin sängyt on pedattu näppärillä itsetehdyillä "pussipäiväpeitteillä" jollaiset tuntuvat olevan juurikin nyt suosittuja "blogistiperheissä"!

Ja hei, ehdottomasti saapi ilmoitella ympäriinsä jos luulet että jonkun mummun, tutun taikka naapurin

vintiltä tälläinen aarre voisi meille löytyä!

Yhteyttä voi ottaa kommenttiboxin kautta taikka tiinali@karis.net

Olisi myös hauska kuulla +/- tälläisistä sängyistä jos jollakulla on jakaa.

- Poikasen syksy 2012 -

Nyt kun ollaan päästy jo kokemaan syksyisiä puuskia ja sateita, kera kirpakoiden aurinkoisten päivien niin katsotaanpa miten meitin Poikanen puetaan.

Ajatuksena oli että kahdella setillä mennään = haalari ja takki/housut yhdistelmä.

Viime keväästä oli vielä säästössä käytössä olleet T2H ja Racoonin haalarit ja niitä ollaankin nyt soviteltu.

Kummatkin sopii edelleen, T2H on hämmästyttävät 68cm(!) ja Racoon 80cm.

Ja Poikanen n.80cm pitkä.   

Uusia asusteita onkin sitten saanut hankkia, mutta hyvin maltillisena olen pysynyt niiden suhteen.

Yhdet vk-hanskat kuitenkin vielä tarvittaisiin sekä syysmarkkinoilta pitää rohmuta ohuita villalapasia.

Nämä haalarit on siitä oivallinen parivaljakko että samat asusteet käy kumpaankin.

Kolmiohuivit: Lindex. Musta tähtipipo: Anttila. T.harmaa kauluri: Jonathan. T:harmaat hanskat: Name It

ja Fleecetumput: Benetton.

Kengät: tarratennarit Kolmego (22), Superfit goret (22) ja kirppislöytö Eccot (21)

Takiksi valikoitui aika helposti Racoonin anorakki samassa värissä kuin haalarikin. Tykkään!

Tämän tilasin Karpaloshopista kun osui vastaan -40% alessa, on kokoa 86cm.

Didriksonin housut ostin Boutique Lilliksen alesta (-40-50%?) koossa 80cm.

Näissä on aika hauska juju, lahkeiden pituutta saa nimittäin kasvatettua yhdellä koolla! 

Oikein kiva ja käytännöllinen setti jota onkin pidetty jo paljon.

Tämän Racoonin haalarin toivoinkin mahtuvat vielä ja oikein kivasti hihoissa ja lahkeissa onkin vielä varaa. Tätä käytettiin viime keväänä lähinnä vaunuillessa joten on vielä ihan prima kunnossa!

T2H Amino suit koossa 68cm onkin sitten todellinen yllättäjä vielä vain! Edelleen se sopii, hieman vähemmän on kasvunvaraa kuin Racoonissa mutta ehdottomasti on käyttökelpoinen edelleen. *HappyHappy* 

Tämä kotiutui meille viime keväänä -50% alesta.

Samoin alesta (-40%) on poimittu tuo Racoonin tähtifleece. Ihanan pehmeä onkin ja kivoja yksityiskohtia pullollaan. Tämä on myös Karpaloshopista.

Name It:ltä löysin tälläiset hanskat. Väriltään täydelliset tuon T2H:n kanssa!

Näissä on tuossa kämmen osassa sellainen superpehmeä vuori ja varressa tuplana tuo päällikangas.

Jännä nähdä miten "toimivat" mutta melkeinpä harmittaa jo etten ostanut toistakin paria...

PompDeLuxin syksyn/talven mallistosta löytyi tälläinen kiva hiippa-mallinen fleecekypärämyssy.

Tämä on väriltään Navy mutta tämäkin sopii täydellisesti haalareiden pariksi sävyltään.

Hieman on iso vielä mutta katsellaan miten istuu ja pysyy päässä sitten ihan käytössä. 

Sade/kurakeleihin on varauduttu ihan kura-asulla. PompDeLuxinhan tämä on ja onkin ihan tosi magee! Ihana suorastaan. Henkselimalliset pökät ja hieman takaa pidempi takki. Koko 80cm.

Kurahanskat on Lindexin.

Neidillä myös Pompin setti. Samaista settiä on myynnissä nyt syksyn/talven mallistossakin.

Olen ollut tähän todellakin tyytyväinen. Mukavan notkee tuo matsku ja oikein on hyvänä pysynyt vaikka tämä on uskallettu päästää ulkoilemaan myös hoitoon.

Paikallisesta kenkäkaupasta meille kotiutui Crocsin Crocband Jaunt kumpparit kun olivat tarjouksessa 20€. Pakko hekuttaa kyllä näitä -> kevyet ja hyvinkin kapoiset varreltaan!

Meillä olisi ollut Adéan vanhat Vikingin kumpparit säästössä mutta ne on näihin verrattuna NIIN klobot kuin olla ja voi että en epäröinyt hetkeäkään näiden ostoa kun päästiin livenä katsomaan ja koittamaan.

Tässäpä se Poikasen syksyn varustus olikin aikalailla. Jotain uutta jotain vanhaa.

Ihan vain "muutaman kuvankin" saitte mutta enhän mää edelleenkään osaa karsia ;)

- Helge(n) -

Ihanaa, viikonloppu. Vaikka sitä tässä kotiäitinä onkin niin kyllä niitä vaan odottaa.

Silloin meillä on isämies myös vapaalla ja yhdessä on kiva olla.

Ihan vain vaikka aloittaa aamupäivä yhdessä ulkoillen, kahvilla käyden tai olemalla vain.

Joku aika sitten ostin Aéonille söpöisen hirvipaidan, eli helgepaidan. Oli sievoisessa alessa joten tokihan se meille kotiutua sai. Kokona 86cm ja kasvunvaraa on kivasti joten saamme nauttia tästä vielä pitkään.

Aéonhan sai 1-vuotis synttärilahjaksi meiltä tämän Pukyn Wutsch menopelin.

Ajattelin pikaisesti kertoa sen käyttökokemuksista hieman.

Ikäsuositushan tälle on yli 1,5v (-3v) tai sitten pituutta saisi olla 80cm.

Pakko myöntää että meillä ei täyttynyt kumpikaan kun tämä käyttöön otettiin.

Aéon oli 1-vuotiaana 78,4cm mutta mainiosti pystyi jo potkuttelemaan tämän kanssa.

Ensin mentiin takaperin peruuttaen mutta aika äkkiä keksi että eteenkinpäin pääsee hieman tekniikkaa muuttamalla. Ja siitä lähtien se onkin ollut menoa ja iloa!

Tässä Wutschissa on hieman keikkuva tuo etuosa joten sen kanssa sai olla hieman tarkkana ensi alkuun.

Ehkä juuri sen takia ikäsuositus on tuo 1,5v koska tämä tarjoaa hieman enemmän haastetta tasapainon kanssa kuin toinen nelipyöräinen malli Pukylino.

Hyvin äkkiä Aéon on tähänkin ominaisuuteen tottunut eikä se pitkään menoa hidastanut.

Välillä jos on hieman liian kiire hypätä kyytiin ja akseli keikahtaa niin mukkelismakkelin mennään mutta ei se mitää. Ylös ja kyytiin!

Tässä on isot kumiset pyörät jotka antaa sentään tukea joten ei tuolla siis helposti kaatuile sentään.

Mukavan hiljainen muutenkin juuri noiden renkaiden ansiosta.

Aéon tykkää menopelistään tosi paljon, tällä huristellaan joka päivä monet kerrat

ja kylläpä tämän kyydissä viihtyy myös neitinen vaikka onkin jo 4-vuotias.

Aika usein meillä onkin täällä rallikisat käynnissä jolloin toinen pyrhältää menemään tämän kanssa ja toinen Plaston auton kyydissä. Silloin saapi pysytellä poissa ajoväylältä jollei halua varpaitaan survottavan...

Summasumarum vai miten se nyt oli...

Hyvä hankinta! 

- Mukavaa Viikonloppua sinulle -

- Muumimaailma -

Viime viikon perjantaina meitin isä-miehellä oli vapaata ja aika extempore päätimme edellisenä iltana että

- huomenna lähdetään Muumimaailmaan -

Sää lupaili puolipilvistä ja mahdollista tihkusadetta mutta ei se mitään!

Minkä kesä kastelee niin sen se myös kuivaa, vai miten se nyt oli...

Varmasti monelle tuttu kartta. Itse olin hyvin yllättynyt ensinnäkin siitä että koko

Muumimaa oli saaressa...

Mukamas hyvin käynyt läpi paikan kotisivut ;)

No, joka tapauksessa saarella riitti nahtävää ja koettavaa vaikka kuinka!

Klikkaa kuvat suuremmiksi

Auton päätimme parkeerata muumiparkkikselle joka sijaitsee Naantalin keskustassa.

(8€ sis. parkkipaikan ja meno/paluun bussilla koko konkkaronkalle)

Siitä hypättiin sitten muumibussiin joka vie vanhankaupungin laitamille

josta on kävelymatkaa Muumimaailman porteille vielä muutama satametriä(?).

Siinä kauniin rantakävelyreitin verrella on monia ruokaa tarjoilevia ravintoloita jos nälkä jo siinä vaiheessa on.

Jos haluaa välttää kävelyn rantareittiä pitkin niin perille Muumimaailmaan vievälle sillalle asti on mahdollisuus päästä myös muumi"junalla" joka starttaa tuon ensimmäisen yläkuvan vaalean talon lähettyviltä

Muumikaupan edestä.

Me ei siitä tiedetty meno vaiheessa mutta kotiintuloreissulla hypättiin sen kyytiin ja olikin pitkän päivän jälkeen mukava saada kyyti bussipysäkille.

Lastenvaunutkin sai näppärästi mukaan perässä kulkevan peräkärryn kyytiin.

Siinä se nyt on! Muumitalo!

Oltiin kaikki vaikuttuneita näystä, todella hieno ja isooo talo.

Sinne piti päästä aivan ensimmäiseksi. 

Talon kuistilla meitä olikin vastaanottamassa Muumipappa ja vanhin Vilijonkan lapsista.

Tässä vaiheessa Adéa oli kauhusta kankea noiden hahmojen lähellä ja olikin sitä mieltä että

mennään pois mennään pois!

Automatkalla neiti oli nimittäin vielä miettinyt että nostaa Pikku Myyn sitten kyllä syliinsä...

Pappa sun muut hahmot ohitettiin ja astuttiin sisään muumitaloon jännittyneinä.

Katsokaa kuvia, niin hienoa ja vimpan päälle mietittyä!

Oli sitten lapsi taikka aikuinen niin tuolla riitti ihasteltavaa ja puuhaa monen kerroksen verran.

Jossakin vaiheessa Adéa alkoi miettimään ja katselemaan näitä muumeja hieman tarkemmin ja funtsasi että ovatkohan ne ihan oikeita vaiko vain puettuja?

Taisi minun vastaus olla aika ympäripyöreä ja aihe unohtui kun piti jo juosta seuraavan puuhan äärelle.

Miten pitkään teillä on uskottu satuhahmoihin?

Drontti Edvard lumosi neidin täysin. Katseli ja ihasteli tuota otusta pitkään ja totesi

että kyllä tuo oikea on kun kerran kelluu (heiluu) tuolla vedessä.

Mietti myös että voisi tulla rannalle jotta saisi paijata sitä.

Muumipapan laivankannelta oli hienot näkymät. Ja mm alueella sijaitseva uimaranta näkyy tästä.

Adéa olisi luonnollisesti halunnut polskimaan mutta meillä ei ollut uimakamppeita mukana.

Enkä muista nyt yhtään että oliko tuolla edes pukukoppeja käytössä. 

Teatteri Emman Pikku Myyn lännenkaravaani käytiin katsomassa.

Todella kiva musiikkiesitys josta tykkättiin koko perhe.

Toinenkin esitys olisi ollut, Haisulin saluuna, mutta puuhaa riitti muutenkin joten se jätettiin katsomatta.

Me olimme jo ennen Muumimaailmaan tuloa käyty syömässä, Naantalin keskustassa, joten esityksen jälkeen oli vuorossa hieman välipalaa. Jäätiin tuonne teatterin suojiin syömään sillä juuri silloin kun esitys alkoi niin alkoi myös hieman satamaan. Meitin onneksi kun eväät oli nautiskeltu niin oli myös sade loppunut ja päästiin taas seuraavien seikkailujen pariin.

Otettiinkin suunnaksi Noidan talo, Hattivattien luola ja Mörön talokin katsastettiin.

Oli muuten aikamoinen jännityskierros neidin mielestä ja melkein parku tuli kun noidan talolle päästiin.

Äkkiä piti ohi mennä! 

Muumipapan laiva oli tosi hieno ja jännä paikka myös. Sai kiivetä ja liukua. Leikkiä vedellä ja tehdä Tuutikin kanssa vaikka käsikorua.

Kaikkialle tuolla pääsi myös lastenvaunujen kanssa. Jos ei tavankulkijan reittiä niin sitten oli tehty oma reittinsä vaunuilijoille. Oikein hyvin toteutettu.

Muutenkin koko saaren kaunis ympäristö ja luonto oli lähellä koko ajan ja olikin mukavaa ulkoilla tuolla.

Pakko muuten sanoa että perjantai päivä, elokuun alussa, oli todellakin oivallinen reissupäivä tuolla käyntiin. Väkeä oli mutta ei läheskään tungokseen asti ja kaikkea pääsi katsomaan ilman että joutui jonottamaan. Muumitalo oli ilmastoinnista huolimatta todella lämmin paikka sisältä ja ajatuskin siitä että talo olisi lisäksi tupaten täynnä ihmisiä kauhistutti. Nyt siellä oli lähes väljää ja pystyi kivasti valokuvaamaan ja tutkimaan paikkoja rauhassa niin että "happi kulki".

Toisella kierroksella taloon oli neitikin jo lämmennyt hahmoille. Niiskuneitiä halusi mennä helssaamaan ja paijaamaankin uskalsi. Aéon katseli ja ihmetteli myös näitä silmät suurina.

Tyytyväiset matkaajat muumijunan kyydissä.

Viisi tuntia meillä meni kaikenkaikkiaan tuolla kierrellen ja siinä ajassa ehdimmekin näkemään joka nurkan ja kätkön mitä Muumimaailmalla oli tarjota.

Ihan lasten ehdoilla mentiin ja kylläpä vain olikin kummatkin lapsista yllättävän tyytyväisiä koko reissun ajan. Vaikka Aéon ei edes nukkunut päikkäreitä tuona aikana niin pysyi hyvällä tuulella kun katsottavaa ja ihmeteltävää riitti yllinkyllin.

SuperKivaa oli ja niinhän neiti kyseleekin jo että milloin mennään uudelleen.