Jep, siellä piipahdettiin lauantaina katsomassa vauhtia ja komeita veneitä. Aamusta meillä oli vielä hieman erilaiset suunnitelmat, meidän piti uimarannalle mennä päivää viettämään. Aamuinen ukkonen ja rankka vesisade sai aika äkkiä toisiin aatoksiin ;)
Hanko otettiin kuitenkin suunnaksi ja kävimme helssaamassa Muoria. Siitäpä se taivaskin repesi aika äkkiä ja aurinko tuli esiin. Sen verran kuitenkin oli ilma epämäräisen oloinen että otettiin ja suunnattiin satamaan katsomaan tätä venekilpailua uimarannan sijaan.
Neidin kohokohta koko touhussa oli kuitenkin nämä kuulosuojaimet. Siellä se hillui satamassa nämä päässä vaikka mikään ei kuuloa uhannutkaan koko aikaa. Pois ei saanut ihan heti ottaa. Taisi olla uutuuden viehätystä.
Kaukana merellä ne veneet sitten pärisyttelivät hetken ennenkuin lähtivät kohti Kasnäsin vierasvenesatamaa.
Piipahdettiin makasiineilla syömässä myös ja sillä välin oli ilmakin taas muuttunut aikasta synkäksi. Oli sellainen omituinen valo niinkuin kuvasta näkee.
(ja uskomatonta kyllä niin nuo Crocsit mahtuu edelleen neidille...)
...Äkkiä autoon ennen kuin saadaan sadetta niskaan...
Pikkumies se veteli sikeitä ja missasi kaikki mahtavat muskeliveneet. Meitin mussu.
Eipä siinä kauvaa mennyt kun alkoi jo satamaan kaatamalla. Onneksi me kuitenkin ehdittiin matkoihimme ennen sitä. Mutta kaiken kaikkiaan, oikein mukava ja kesäinen fiilitely pyörähdys Hankosessa. On se vaan mahtikiva kesäkaupunki.
Loppuun vielä kuvanen meitin ystävyksistä ja neuvolakuulumisia.
Poikanen on nyt reilu kuusiviikkoinen, ajatella! Jotenkin aivan uskomattoman nopeaan on nämä ekat viikot menneet. Neuvolalääkärissäkin käytiin juuri ja mitoiksi saatiin:
Paino: 4040g
Pituus: 54,5cm
Pipo: 37,3cm
Kyllä sen kasvun huomaa ja paljon on Poikanen muutenkin kehittynyt ja luonteenpiirteitä alkaa huomaamaan.
Seurailee jo kovasti mitä läheltä löytyy. Saattaa jäädä katselemaan jotain mielenkiintoista pitkäksikin aikaan aivan lumoutuneena.
Kuuntelee ääniä ja katsoo silmiin.
Näyttää usein siltä kuin olisi melkein asiaa mutta kun ei ihan osaa vielä. Pientä hyminää on jo ja se onkin niin suloista kuultavaa.
Tekee pieniä ihania hymyjä ja tuhisee ihanasti korvan juuressa.
Suuttuu aina kun pitää antaa röyhy kesken syönnin.
Jos itkee niin tekee omanlaisensa pienen ujelluksen joka itkun perään.
Tykkää mahdottomasti siitä kun pitää häntä tuossa polvien päällä ja nostattaa/vetää käsistä eteenpäin.
Rauhoittuu aivan sydämen äärellä.
Kuuntelee Adéan juttuja silmät suurina ja huuli pyöreänä.
Perjaatteen vuoksi täytyy aina söheltää ja öheltää tisulla ennen kuin voi ottaa otteen.
Murisee ja örisee jos häntä siirtää puoliunisena.
Alkaa jo tässä iässä mellakoimaan jos joutuu mukaan shoppailemaan. Lahjottavissa maitotilkasta.
On maailman ihanin Poikanen.
Oma rakas.
