- Valmistautumista -

Niinpä meillä on järjestynyt lasten päivähoitoasiat nyt siihen malliin että tuttu ja turvallinen joudutaan jättämään taakse ja katseet suunnataan nyt kohti uusia seikkailuja!

Meillä mennään päiväkotiin! 

Tutustuminen uuteen hoitopaikkaan on aloitettu eilen, tänään käytiin myös ja huomennakin vielä.

Oikein tyytyväinen olen "kodinomaiseen" hoitoympäristöön ja henkilökunta vaikuttaa todella mukavalta.

Adéa onkin innoissaan odottanut näitä tutustumispäiviä ja pienen alku ujostelun jälkeen neiti on pärjäillyt oikein hienosti uudessa paikassa. Sanoikin että on jo iso tyttö ja että pärjää kyllä.

Kummankin ryhmät on onneksi samassa talossa, sillä itse olen seilannut niiden välillä tässä nämä kaksi päivää jotta kumpikin ryhmä tulisi tapoineen tutuksi myös itselle.

Aéonhan sujahti muiden pikkuryhmäläisten sekaan heti ensi hetkestä lähtien, kuin aina olisi ollut siellä.

Hän on ryhmänsä nuorin (1v3kk) vipeltäjä mutta onneksi omaa reippaan ja vahvan luonteen niin enpä usko jäävän muiden jalkoihin. Aéon sopeutuu muutenkin tosi hyvin aina uusiin tilanteisiin ja vaikuttaa kyllä sellaiselta tyypiltä että tulee hyvin toisten kanssa toimeen. Uteliaisuutta ja touhukkuutta riittää joten uskon että tulee viihtymään oikein hyvin tässä uudessa ryhmässään.

Neidin kanssa tiesinkin että hieman ujostelee alkuun ja tarvitsee enemmän minua tueksi ja turvaksi joten ensimmäisenä tutustumispäivänä mentiinkin sitten yhdessä ryhmien välillä.

Adéalle oli muutenkin tärkeää että pääsi näkemään myös ryhmän jossa pikkuveli on hoidossa.

Pihallakin selvästi tarkkaili Aéonin puuhia ja oli auttamassa ja leikkimässä hänen kanssaan jonkin verran.

Oman ryhmän tiloissa selvästi kiinnostaa kovasti kaikki uudet lelut ja uusia kavereita on lähestynyt pikkuhiljakseen. Adéa (4v2kk) taitaa olla ryhmänsä toiseksi vanhin jollen nyt ihan väärin muista.

Eli intoa ja kiinnostusta onneksi on ja luulenpa että kohta on neiti jo kuin kotonaan uudessa ryhmässään.

Ja niin kuin kuvista näkyy meillä on kaiveltu esiin sisätossut ja päästy myös nimeämään vaatteita.

Muutamassakin blogissa vilahtaneet Name bubblesit kotiutuivan myös meille ja oikein näppäriltä vaikuttavat!

Valitsin meille tuollaiset ns. sukupuolineutraalit värit jotta sopivat sitten kummankin lapsosen vaatteisiin.

Noihin tuli kummankin yhteinen etukirjain A ja sitten sukunimi lisäksi jonka olen tässä nyt poistanut.

Kokeillaan ja katsotaan josko ovat maineensa ansainneet nämä merkit.

Itselläni alkaa "jokapäivätyöt" ensi maanantaista ja niinpä myös lapsilla sitten "jokapäivähoito".

Tuntuu todella haikealta jättää tämä kotiäitiys taakseen mutta niin se vain on pakko astua normi työelämään ja tarttua siihen arkeen kiinni vaikka toisin haluaisi.

Eniten ahdistaa ajatus siitä että yhteinen aika lasten kanssa arki-iltanakin on niin lyhyt!

Pääsen kuudelta töistä ja siitä kahden tunnin päästä poikasen pitää olla jo nukkumassa. Neidin 9.ltä.

Aamuisin ehditään näkemään siinä tunnin verran ja sekin aika on pelkkää aamutoimien suorittamista.

Ajatelkaa nyt, 3-4 tuntia päivässä yhteistä aikaa oman lapsen kanssa! Se on niin väärin! 

Sopeudutaan varmasti kaikki uuteen rytmiin mutta aikansa se kyllä tulee ottamaan.

Töihinpaluu tuntuu kyllä perjaatteessa mukavalta ja pääkoppakin sitä vaatii jo omalta osaltaan.

Ihanteellisinta olisi kuitenkin tehdä vaikka lyhyempää päivää/viikkoa tai mukavasti tuottavaa osa-aika työtä.

Mistä sellaisen löytää!?

Mutta niin se vain taitaa olla että "8 tunnin jokapäivätyö" on sitä normielämää suurimmassa osassa perheitä.

*huoh* Kyllä tämä tästä, eikö vain?