- Vauvaa varten... -

Niin kuin viime postissa kirjoitin niin kaikenmoista pientä pitää vielä saada valmiiksi, ennen vauvan tuloa. Ja varsinkin kun minun kroppani tuntuu taas ns. "hylkivän raskautta" (kalkkeutuva istukka, verenpaine) niin haluaisin saada kaiken valmiiksi vain sormia napsauttamalla. Nyt ja heti!

Tarvittavat hoitopöydäntarvikkeet on nyt hankittu. Tai ainakin päällimmäisenä mielessä olleet.

Vaippoja. Liberoa käytimme Adéallakin joten tuntui helpolta valita sama merkki tälläkin kertaa. Saapi nähdä miten käy koon kanssa, vaikka poika olisi tuon 2kg niin Adéan kohdalla oli ainakin jättikokoinen tuo vaippa. 1-koko (2-4kg) on siis pienin peruskaupasta saatava. Meiltä jäi Adéan ensivaippoja jemmaan tuon korillisen verran. Ne on Pamperssin N vaippoja. Niitä oli sairaalassakin käytössä eli ovat todellakin PIENIÄ. Adéan kanssa kun kotiuduimme aikanaan sairaalasta niin saimme muutaman vaipan mukaamme, mutta lisäähän niitä piti saada. Homma ei vaan ollutkaan kovin helppo. Monen mutkan kautta netistä löysin joltakin kotimyyjältä? samoja ja tilasin pari paketillista. Jos tämä meitin poikanen tulee olemaan pieni syntyessään niin nuo vaipat on todellakin tarpeeseen!

Kosteuspyyhkeitä on aina hyvä olla kädenulottuvilla. Adéan vauva-ajasta olin myös säästänyt Natusanin säilytyslokeron jossa pyyhkeet säilyvät hyvinä. Luulin jo hävittäneeni sen ja kuumeisesti ehdinkin jo etsimään joka kaupasta sellaista ilman tuloksia. Näppärä "laite".

Nessuja, pumpulilappuja sekä topseja pitää olla myös heti saatavilla kun tarve vaatii.

Natusanin pesunestettä ja lastenvoidetta ostin myös. Voiteelle tulee varmasti käyttöä vaippaalueelle mutta pesunesteestä en tiedä, useinmiten Adéa ainakin pestiin ainoastaan lämpöisellä vedellä silloin ihan pienenä. Mutta onpahan sitten.

Riepuja ja peppupyyheliinoja pitää vielä ottaa tuohon myös.

Laitoin kuvaan mukaan myös Ainun MAM Anti-Colic tuttipullon 0+kk. Näitäkin meillä käytettiin Adéan aikaan jo. Noissa on sellainen pohjaventtiili joka estää vauvan maitoa imiessään saavan ilmaa massuun. Lisäksi tuo oli aikalailla ainut pullo jonka Adéa hyväksyi ja josta imi kunnolla. Toivottavasti poikanenkin tämän toteaa hyväksi. Jos ja kun pullolle on tarvetta.
Sekä saman sarjan MAM Classic että Perfect tutit. Nähtäväksi jää että tuleeko hänestä edes "tutteilijaa". Mutta kyllä meillä tuttia käytetään jos niin haluaa.

Puuttuuko tuosta nyt jotain todella oleellista? Sittenhän sen viimeksi huomaa kun pääsee tositoimiin hoitopöydän äärelle. Ja niinkuin yläkuvasta hieman näkee, meillä hoitopöytä on pinnasängyn päällä oleva itsetehty taso. Adéan ensimmäisessä kodissa meillä oli niukasti tilaa makuuhuoneessa joten tähän ratkaisuus päädyttiin. Kaupoista ei kivaa löytynyt valmiina joten itse nikkaroitiin mieluinen. Oli tosi hyvä käytössä ja sitten kun neiti oppi istumaan niin siirrettiin vain uniaikoina pois sängyn päältä. Eli tämäkin vaavi pääsee käyttämään tätä ehdottomasti. Uutta maalia se vaatii ylleen koska oli hennon vaaleanpunainen neidin jäljiltä. Pohjamaalin jo sipaisin eilen ja jo näyttää paremmalta!

Hoitopöydälle kokosin myös viimeisimmät vaatehankinnat sekä mieluisat kirppari löydöt pienelle. Niihin palailen sitten seuraavassa postissa.

Äitiysneuvolassakin kävin eilen (rv35+1). Tässä tuloksia:

Paino: 69kg (lähtö 63kg)
RR: 124/84 (hieman nousua...)
HB 120 (noussut, hurraa)
Kohdunpohjan korkeus: 30,5cm
Vauvan sydämensykkeet: 135.

Verenpaineen nousu hieman huolestuttaa, täytyykin taas aloittaa kotimittaus. Neuvolassa taikka äitipolilla sitä taitaa stressata ja miettiä liikaa tulosta ja nostattaa sitä haluamattaan... Raudan syönti on kannattanut, hyvä! Ja sokerirasitustestin tuloksetkin olivat hyvät! Huh hei.

Ensi viikolla me päästäänkin sitten tutustumaan synnytyssairaalaan. Aikas jännää, en ole aikaisemmin käynyt kyseisessä sairaalassa joten varmasti mielenkiintoista. Ja onpa kiva tietää pelkästään jo että minne pitää hakeutua sitten h-hetkellä. Ensi viikkoon mahtuu myös äitipolin kontrollikäynti. Synnytystapa arvio tehdään silloin myös, senkin ensimmäisen kerran pääsen kokemaan... Hmm, että sellaista.

Tack o Hej

- Äitiysvapaa -

No nyt olen virallisesti ollut äitiysvapaalla melkein parin päivän verran. Huisia sanon vaan. Taas tuli konkreettinen muistutus siitä että kovin lähellä ollaan laskettua aikaa jo. Pakko ihan sanoa toisen kerran että HUISIA *hih*. Mutta mitäpä tässä, kotanahan olen jo ollut pari viikkoa lomapäiviä viettämässä joten samaa rataa täällä jatkuu arjen pyöritys kuin aiemminkin.

Vauvan tuloon valmistaudutaan melkeinpä joka päivä jollakin tapaa. Milloin vielä viimeisiä hankintoja, vauvanurkan järjestelyä, autoistuimen esille ottamista... Vaunuista pitäisi ottaa ja pestä kangasosat, hoitopöytä pitäisi maalata, uusi hoitolaukku löytää ja mitäs kaikkea vielä.

Mitään stressiä ei ole näiden kanssa, onneksi (vielä). Verenpaine kun on nyt hyvä yrittää pitää matalalla... Harmi vain että omat yritykset ei siihen aina auta. Mielessä kummittelee nimittäin toki kalkkeutuva istukkani ja se että Adéa syntyi kuukauden etukäteen, yhtenä osasyynä juurikin sama vaiva. Pitää vaan muistaa että nyt on todellakin enään se kuukausi jäljellä, vauva on aikalailla saman kokoinen kuin mitä neiti oli syntyessään ja että viime kontrollissa kaikki näytti vielä todella hyvältä istukan virtausten osalta. Eli vauva saa ravintoa ja oma verenpaineenikin oli hyvä. Toistan taas itseäni -NO STRESS.

Muihin aiheisiin.

Nämä kuvat on viime viikolta. Se kun olen yleensä minä joka kameran takana lymyän niin olen yrittänyt muistaa kuvata raskauden aikana myös itseäni, näin peilin kautta. Noissa kuvissa oltiin neidin kanssa lähdössä kaupungille ja olipa ilmakin hieman lämpimämpi kuin mitä nyt, niin kuin vaatetuksesta näkee.

Olisi ihanaa heittää jo farkut naulaan ja siirtyä kokonaan letkeisiin legginsseihin ja hameisiin. Kuvassa minulla on Pieces merkin London legginssit päällä, saumattomat ja n-i-i-n mukavat! Pitävät hyvin muotonsa ollen sellaista hyvin hyvin joustavaa materiaalia. Toppina Onlyn perus trikoota ja päällimmäisenä vielä Vero Modan puuvillaneule. Mukava asu! Eilen kävin juuri sovittelemassa uusia mammafarkkuja mutta jätin ne sitten kuitenkin kauppaan. Kuukaudeksi en raaskinut enään ostaa vaikka pieni tarve olisikin. Mutta, luotan nyt siihen että lämpöaallot tulisivat ja saisin olla tyytyväinen "jättööni" ja vetäistä päälleni sitä legginssi/hame-linjaa.

Jokin aika sitten ostin itselleni uudet sandaalit kesään. Älyttömän mukavat jalassa, sellaiset pari vuotta käytössä olleen tuntuiset. Kova etsintä on ollut myös uusien balleriinojen perään mutta ei ole vielä tullut vastaan kivoja. Lisäksi kesään pitäisi edelleen ottaa ja hankkia uudet kangastossut valkoisena. Omaakin garderoobia on hyvä muistaa välillä päivittää.

- A-tiimi -

Tuulinen päivä ollut, sai takkia ja pipoa pukea neidille kun ulos lähdettiin. Käytiin "A-tiimin" poikien pihalla leikkimässä. Uudet lelut, keinut ja hiekkalaatikko kiinnosti ja maistuipa poikien äitien tekemä kakkukin ulkoilmassa taivaalliselta!

*Jeii* vesimelooni aika alkaa! Olen oikea meloonihamsteri(!) ja näyttäisi neidillekkin maistuvan. Kun vaan hyvä osuu kohdille niin sitä voi syödä ja syödä ja syödä. Pieni haittapuoli tässä touhussa kyllä on -> pissahätä nimittäin... Ja kun raskaana tässä vieläpä ollaan niin... tiädättehän, vessassa saa kyllä käydä tiheään ;)

- Masu magiaa, rv35 + Ultraa -

Todellakin, rv35 (34+0) alkoi eilen. Vauhti hidastuu, joskin ihan hyvin pääsee vielä liikkeelle sentään. Huomaa hyvin myös miten lämpö vaikuttaa olotilaan. Nyt kun ollaan saatu nauttia näistä kauniista päivistä niin oma olokin on ollut hieman raskaampi. Onneksi yöt on sentään vielä olleet helppoja. (ps. Adéankin ensimmäinen yö uudessa pedissään sujui oikein hyvin!)

Tänään meillä oli extraultra äitiyspoliklinikalla. Adéan odotuksessahan minulla alkoi verenpaine nousemaan siinä 32 viikosta. Istukka todettiin aika lailla kalkkeutuneeksi ja hieman valkuaista alkoi olemaan virtsassa. Eli nyt seurataan vaavin kasvua ja minun tuloksia tarkasti.

Tänään heti alkuun otettiin vaavin sydänkäyrää ja siinä olikin kaikki hyvin. Sitten tapasimme lääkärin joka aloitti ultrauksen. Sieltäpä selvisi että istukka on taas viikoihin nähden turhan kalkkeutunut. Istukan virtaukset oli onneksi vielä tosi hyvät joten välitöntä haittaa/huolta tuosta ei ole. Lapsivettäkin oli riittävästi. Verenpaine oli hieman koholla, 134/86, mutta tähän asti kun on ollut täysin stabiili niin syytä huoleen senkään puolesta ei nyt ole. Johtuikohan jännityksestä sitten?

Vauvalla (poika edelleen) oli myös kaikki kohdillaan. Erityisesti sydän katsottiin tarkkaan, Adéan sydänviasta johtuen. Poika on myös tuolla masussa raivotarjonnassa, ei vielä laskeutuneena mutta "hyvissä asemissa" jo. Lääkäri sanoi että toki voi vielä kiepauttaa itsensä mutta epäili kuitenkin niin tapahtuvan.

Painoarvioksi saatiin 1876gr, siro poikanen siis. Jos tämä raskaus etenee tästä nyt hyvin loppuun asti niin syntymäpainoksi tulisi +-3kg. Nyt toivonkin että istukka ei aiheuta mitään ylimääräistä huolta eikä vastoinkäymisiä loppua kohden.

Seuraava kasvukontrollikäynti saatiin kahden viikon päähän ja silloin tehdän myös synnytystapa-arvio. Jännittäviä aikoja siis. Ensi viikolla on äitiysneuvola, silloin saan sokerirasitustestin tuloksetkin. Luulen tulosten olleen normaalit kun mitään ei ole kuulunut testiin liittyen. Eikä vaavin kokoarviokaan sitä enteile. Että sellaista tänään.

- Iso tyttö -

Meillä on mullin mallin sekä Adéan huone että meitin makuuhuone. Pinnasänky on siirretty pois neidin huoneesta ja neiti nukkuu ensimmäistä yötään isojentyttöjen sängyssään. Oli niin innoissaan pieni kun vihdoin pääsi kömpimään "uuteen" sänkyynsä. Meillähän on ollut tuo "sohvana" neidin huoneessa jo kohta pari vuotta(ko?) ja siirtymä siihen nukkumaan sujui kyllä todella helposti, ainakin nyt ensimmäisenä iltana. Vähän jännittää toki että ei vaan putoa tuosta mutta eipä ole pudonnut reunattomasta pinnasängystäkään joten...

Ensimmäisestä kuvasta näkyy meitin lelusäilytystäkin sängyn alla. Ostin joku aika sitten noita muovilaatikoita ja tosi kivasti kätkevät sisäänsä leluja, pelejä ja kirjoja. Reunalakana pitäisi vielä sänkyyn hankkia niin olisi kivemman näköinen. Saapi nähdä jääkö sänky edes tuohon paikkaan, pitää muutenkin taas järjestellä uudelleen huoneessa.

Huomenna meillä on extra ultra heti aamusta. Varmistetaan että vauva on kasvanut masussa niin kuin pitää ja että kaikki on hyvin. Adéan odotuksessahan huomattiin neidin pienikokoisuus noin näillä viikoilla ja todettiin että istukka on todella kalkkeutunut. Ja sitten oli sitä verenpaineen nousua sun muuta. Kiva päästä nyt tarkistamaan että kaikki on toivottavasti hyvin. Jännä myös nähdä että miten päin tuo poitsu tuolla on. Neuvolassa kyllä tunnusteli pepun ylöspäin joten toivotaan että olisi niin myös sen asian laita.

- Muutama uusi -

Oltiin Adéan ja hänen kummitädin kanssa Jumbo/Ikea kierroksella tässä yksi päivä. Ikean ostoslistalla oli hankkia neidin isojentyttöjen sänkyyn uudet lakanat, peitto ja tyyny. Pääsee neiti sitten uuteen petiin, mitä onkin odotellut jo. Jumbosta lähdin pää-asiassa hakemaan neidille Cientan kenkiä kesään. No, kuten arvata saattaa, kyllähän sieltä muutama muukin kesähepene tarttui mukaan.

^ Näytänpä kuitenkin ensin tänään mukaan tarttuneet kaksi Benettonin teepparia. Oli tullut pari uutta kesävaatetta vielä meitin kylän lastenvaateliikkeeseen ja nämä pääsivät neidin kaappiin. Söpöjä ja tykkään väreistä eritoten.

Sitten niihin Jumbosta löytyneisiin. KappAhlista löysin niin I-H-A-N-A-T farkkulegginssit neidille että! Kivaa kangaspaikkaa edessä että takanakin ja todellakin kapeat malliltaan, juuri passelit neidille. Sitten alerekistä löytyi vielä farkku"caprit" koossa 74cm! Nuo on täysin saman levyiset vyötäröstä kuin nuo 92cm leggaritkin (vaippavaraako?) ja ovatkin neidille hyvät capripituisina. HM:stä löytyi vielä pari kivaa hihatonta sekä kesämekkonen. Meille on kyllä poikalupauksen myötä neidinkin kaappiin alkanut eksymään kovastikkin tummansinistä väriä. Ennen en ole väristä niinkään pitänyt mutta onneksi mieltymykset muuttuvat välillä. Vauvalle ostin pari perusbodya ja muutamat sukat. Aikalailla on kasassa pikkuherran alkutaipaleen vaatteet. Pari perusjuttua vielä niin avot, valmista on.

^ Tuossapa nuo leggarit kera HM:n paitulin ja tossujen.

Ja löytyihän niitä Cientojakin Stockalta! Näitä meillä on ollut joka kesä ja ovat kyllä tosi kivoja. Kevyitä ja helppoja neidin itsekkin pukea ja riisua. Meille valikoitui t.siniset farkut ja v.punaiset söpikset. Noita farkkuja oli myös umpinaisina, tarrakiinnityksellä. Nekin olisi ollut ihan kivat...

- Aurinkoista Äitienpäivää -

Tästä päivästä tulee niin kaunis! Aurinko paistaa jo nyt pilvettömältä taivaalta ja mittarinlukemat näyttävät LÄMPÖÄ! Me olemme vielä kotosalla, aloittelemme päivää rauhassa. Katsomme vielä Peppitossun (niin kuin neiti sen sanoo) ja lähdemme sitten puistoilemaan. Sen jälkeen kutsuu anopin ruokapöytä ja sitten vielä oman äitini kahvitarjoilut! Kyllä passaa viettää äitienpäivää tällä tavoin leppoisasti.

Oikein mukavaa äitienpäivää teille Mamma/Mummu sekä Tuija/Fammu! Olette rakkaita!

Myös blogimaailman mahtaville äideille toivottelemme hyvää äitienpäivää

Adéa, sinä pieni KultaRakkaani, olet tehnyt minusta äidin! K-i-i-t-o-s siitä.

- Sokerirasitustesti -

Juu-u nyt se on tehty minullekkin sitten. Täällä meitin kunnassa se on siis suositeltava toimenpide yli 25-vuotiaille toissynnyttäjille. Vaikka esim painoindeksi tai muut seikat ei sitä vaatisikaan. Testi on ns. varotoimi välttää raskausdiabeteksen puhkeaminen ja turvata vaavin kasvu siellä masussa.

Mähän etukäteen mietin sitä että miten pystyn olla syömättä 12h. No yllättävän hyvin se sitten meni kuitenkin. Aamulla oli toki kurniva masu ja mielellään olisi jotain haukannut mutta olisiko se sokerilitku sitten helpottanut sitä näläntunnetta. Labraan menin siis heti 8.00 kun aukesi ja heti saatiin testi aluilleen. Verinäytettä ja sitten juomaa päälle. Olen aikalailla makeanperään, oikea namihiiri, ja ajattelinkin parin kulauksen jälkeen että kyllähän tämä tästä varmasti aika helposti menee...

No, yksi desi meni suht kivasti alas mutta sitten alkoi tökkimään. Omaan tahtiin piti rauhassa juoda, kuitenkin n.5:ssä minuutissa mielellään se 2dl saada alas. Sellaista aavistuksen paksua "kolan"makuista lientä ei sitten loppujenlopuksi ollutkaan niin helppo saada loppumaan. *Puust* viimeiset nielaisut oli kyllä aika yököttäviä. *Fyyfaan*. Siitäpä sitten kuluttamaan aikaa neuvolan puolelle. Pari lehteä ja ristikkolehti minulla oli mukana ja niiden parissa aika kuluikin ihan mukavasti. Hetki ennen toista näytteenottoa alkoi etomaan aikalailla ja kuuma/kylmähiki nousi otsalle. Pyörrytti ja oksetti hieman... Meni onneksi ohi ja verinäytekkin saatiin otettua. Ja taas odoteltiin. Olo onneksi parani suht normaaliksi eikä tarvinnut hakeutua mihinkään pitkälleen. Siitä sitten viimeiseen näytteenottoon ja täts it. Huh. Katsellaan sitten mitä tulokset kertovat. Kyllähän tuosta selvisi ihan ok:sti mutta ei kuitenkaan minun kohdallani ollut mistään ihan läpihuutohommasta kyse.

Ihan toiseen aiheeseen. Olen ulkoilluttanut tässä jo jonkin päivää uutta takkia. Vero Modan Ninna Jacket, ihana. Juuri ja juuri masun saa vielä suljettua takin sisään joten taas toivon lämpimiä ilmoja saapuvaksi. Uudet Patagonian nahkatennaritkin on ollu tosi hyvät ja sopivat värinsä puolesta täydellisesti takin pariksi. Nyt puuttuu vain uusi laukku. Oli minulla yksi ehdokas Vero Modalta mutta siitä puuttui pitkä olkaremmi. Vaunuja työnnellessä se on ehdoton pakko kun saa työntöaisaan roikkumaan. Ja muutenkin helpottaa kun välillä käsissä on kaksi koirien flexiä ja yksi lapsi. Kohta kaksi.

Lindexilläkin pyörähdin tänään äkkiseltään. "Meitin" Lindexin lastenosasto tuottaa vain aika usein pettymyksen. Monia uutuuksia joita netissä näkee ei kyllä näe tuolla. Mutta, kyllähän sieltä usein kuitenkin jotain tarttuu mukaan. Tällä kertaan Adéalle letkeät "farkku"caprit sekä pikkumiehelle iki-ihanat "farkku"leggarit sekä puuvillaneuletakki. Olen aikalailla hurahtanut tuollaisiin farkkulegginsseihin. Niitä on monet jo neidillä sekä jo pienelläkin. Niin yli söpöjä tuffiksia!

- Kotoilua -

Adéan kanssa nämä kaksi ensimmäistä lomapäivää on menneet lähinnä sisätiloissa. Ilmahan on ollut ihan mukava mutta sisällä meidät pitää Adéan jatkuva kuume. *Murr* ja *Puust*. Eilen illalla näytti jo lupaavalta mittarilukemat mutta tässä aamupäivästä oli kyllä hitusen kuumeen nousua.

No, kotia olen nyt ainakin saanut järjesteltyä ja ikkunanpesu on aloitettu. Jotain positiivista sisälläolosta. Neuvolassakin olen käynyt, siitä lisää alla.

RV 34 (33+0)

Neuvolakuulumisia

Paino: 68,1kg (lähtö 63kg)
RR 114/80
Kohdunpohjan korkeus: 30
Vaavin sydämensyke: 140

Adéa oli käynnillä mukana ja kuunteli korvat tarkkana taas vaavin sydämenjumputusta. Hymyili vienosti ja katseli minua. Meitin tuleva isosisko. Edelleen tosi innoissaan tulevasta pikkuveljestään.

Huomenna minulla on sitten se sokerirasitustesti, pienesti jännittää. No, ehkä eniten se että miten voin/jaksan 10h syömättömyyden jälkeen? Aamuisin kun tuppaa kyllä nälkä kurnimaan masussa aika lailla. Pitänee pakata edes jotain evästä mukaan jotta voi heti testin loputtua ottaa pientä huikopalaa.

Noin niinkuin yleisesti ottaen voin todella hyvin. Saan nukuttua hyvät unet öisin, ruoka on maittanut, mielialat on normaalit (no, isämies väittää kyllä joskus muutakin) ja vauvakin möyrii masussa tyytyväisenä. Mitä nyt kävellessä huomaa jo että vauhtia pitää pitää alhaisena, muuten alkaa pistämään alavatsaan. Harjoitussupistuksia on joka päivä, sellaisia jotka ei siis satu yhtään mutta tuntuu masun kovettumisella. Löysissä housuissa voisin kulkea aamusta iltaan, aikalailla ahdistaa esim istua mammafarkut jalassa hiemankin pidempään. Lämpenisi nyt nuo ilmat vielä niin saisi käyttää letkeitä hameita ja mekkoja. Yhteenvetona siis: kaikki hyvin.


Nämä kuvat ovat från första maj. Neiti kunnossa (masupöpöstä) niin lähdimme pienelle raittiinilman kävelylle. Poikkesimme paikallisella ABC:llä pullakahvilla Mummun ja Mofan kanssa. Leikkipaikka sai tietenkin kannatusta neidiltä.

Neiti sai vappuyllätykseksi kauniin kaulakorun minun pikkusiskolta, eli tädiltään, ja se pitikin saada kaulaan. Fiini.

Kotipihalla piti saada sitten vielä kiikkua tietenkin.