Adéan kanssa nämä kaksi ensimmäistä lomapäivää on menneet lähinnä sisätiloissa. Ilmahan on ollut ihan mukava mutta sisällä meidät pitää Adéan jatkuva kuume. *Murr* ja *Puust*. Eilen illalla näytti jo lupaavalta mittarilukemat mutta tässä aamupäivästä oli kyllä hitusen kuumeen nousua.
No, kotia olen nyt ainakin saanut järjesteltyä ja ikkunanpesu on aloitettu. Jotain positiivista sisälläolosta. Neuvolassakin olen käynyt, siitä lisää alla.
RV 34 (33+0)
Neuvolakuulumisia
Paino: 68,1kg (lähtö 63kg)
RR 114/80
Kohdunpohjan korkeus: 30
Vaavin sydämensyke: 140
Adéa oli käynnillä mukana ja kuunteli korvat tarkkana taas vaavin sydämenjumputusta. Hymyili vienosti ja katseli minua. Meitin tuleva isosisko. Edelleen tosi innoissaan tulevasta pikkuveljestään.
Huomenna minulla on sitten se sokerirasitustesti, pienesti jännittää. No, ehkä eniten se että miten voin/jaksan 10h syömättömyyden jälkeen? Aamuisin kun tuppaa kyllä nälkä kurnimaan masussa aika lailla. Pitänee pakata edes jotain evästä mukaan jotta voi heti testin loputtua ottaa pientä huikopalaa.
Noin niinkuin yleisesti ottaen voin todella hyvin. Saan nukuttua hyvät unet öisin, ruoka on maittanut, mielialat on normaalit (no, isämies väittää kyllä joskus muutakin) ja vauvakin möyrii masussa tyytyväisenä. Mitä nyt kävellessä huomaa jo että vauhtia pitää pitää alhaisena, muuten alkaa pistämään alavatsaan. Harjoitussupistuksia on joka päivä, sellaisia jotka ei siis satu yhtään mutta tuntuu masun kovettumisella. Löysissä housuissa voisin kulkea aamusta iltaan, aikalailla ahdistaa esim istua mammafarkut jalassa hiemankin pidempään. Lämpenisi nyt nuo ilmat vielä niin saisi käyttää letkeitä hameita ja mekkoja. Yhteenvetona siis: kaikki hyvin.
Nämä kuvat ovat från första maj. Neiti kunnossa (masupöpöstä) niin lähdimme pienelle raittiinilman kävelylle. Poikkesimme paikallisella ABC:llä pullakahvilla Mummun ja Mofan kanssa. Leikkipaikka sai tietenkin kannatusta neidiltä.
Neiti sai vappuyllätykseksi kauniin kaulakorun minun pikkusiskolta, eli tädiltään, ja se pitikin saada kaulaan. Fiini.
Kotipihalla piti saada sitten vielä kiikkua tietenkin.
Ihana masu :)
VastaaPoistaIhmeellistä, että sinulla on sokerirasitustesti vasta nyt. Minulla se oli jo ajat sitten, vaikka mulla on viikkojakin vähemmän... Näköjään eri kunnissa eri käytäntö. Se ei ollut yhtään niin kamala kun mitä luulin. Aika helppo nakki sanoisin! Juoman sain ihan hyvin alas, vaikkei se hyvää ollutkaan ja verikokeetkin meni ihan hyvin... Nälkä oli tosiaan ja palkitsinkin itseni sairaalan kanttiinin lihapiirakalla testin jälkeen :) En yleensä koskaan syö lihiksiä, mutta silloin maistui :D
Puuh, puuh pöpöt pois! Pikaista paranemista Adéalle.
VastaaPoistaSulla on kyllä mahdottoman kaunis maha. Oma ei tunnu yhtään noin kauniille. Torstaina mullakin saman verran viikkoja eli perässä tullaa edelleen!
Kotoilua täälläkin päivä takana, meillä neiti tosin päiväkodissa toukokuun loppuun kun ainakin tällä hetkellä mun pitäisi levätä, mutta ei siitä oikein mitään meinaa tulla, ei vaan osaa olla :)
VastaaPoistaTsemppiä rasitukseen, kannattaa tosiaan varata jotain pientä syömistä kassiin mukaan ja lukemista, kaksi tuntia on yllättävän pitkä aika!
Heips, Hanna -Joo kovasti eroaa nämä suositellut testit ja ajankohdat kunnittain. Aika hassua. Sulla oli hyvä palkinto!
VastaaPoistaHoutten -Nyt saat puhaltaa vielä vähän kovemmin! Tuntuu että koko ajan jotain nyt. Vielä tämä masu on omaankin silmään ihan kiva mutta saapi nähdä parin viikon kuluttua taas miltä näyttää ja tuntuu.
Anni -Niin siis sinäkö olet jo jäänyt tosiaan kotiin. Onhan se vaikeeta olla vain! -Tiina