- Masu magiaa, rv35 + Ultraa -

Todellakin, rv35 (34+0) alkoi eilen. Vauhti hidastuu, joskin ihan hyvin pääsee vielä liikkeelle sentään. Huomaa hyvin myös miten lämpö vaikuttaa olotilaan. Nyt kun ollaan saatu nauttia näistä kauniista päivistä niin oma olokin on ollut hieman raskaampi. Onneksi yöt on sentään vielä olleet helppoja. (ps. Adéankin ensimmäinen yö uudessa pedissään sujui oikein hyvin!)

Tänään meillä oli extraultra äitiyspoliklinikalla. Adéan odotuksessahan minulla alkoi verenpaine nousemaan siinä 32 viikosta. Istukka todettiin aika lailla kalkkeutuneeksi ja hieman valkuaista alkoi olemaan virtsassa. Eli nyt seurataan vaavin kasvua ja minun tuloksia tarkasti.

Tänään heti alkuun otettiin vaavin sydänkäyrää ja siinä olikin kaikki hyvin. Sitten tapasimme lääkärin joka aloitti ultrauksen. Sieltäpä selvisi että istukka on taas viikoihin nähden turhan kalkkeutunut. Istukan virtaukset oli onneksi vielä tosi hyvät joten välitöntä haittaa/huolta tuosta ei ole. Lapsivettäkin oli riittävästi. Verenpaine oli hieman koholla, 134/86, mutta tähän asti kun on ollut täysin stabiili niin syytä huoleen senkään puolesta ei nyt ole. Johtuikohan jännityksestä sitten?

Vauvalla (poika edelleen) oli myös kaikki kohdillaan. Erityisesti sydän katsottiin tarkkaan, Adéan sydänviasta johtuen. Poika on myös tuolla masussa raivotarjonnassa, ei vielä laskeutuneena mutta "hyvissä asemissa" jo. Lääkäri sanoi että toki voi vielä kiepauttaa itsensä mutta epäili kuitenkin niin tapahtuvan.

Painoarvioksi saatiin 1876gr, siro poikanen siis. Jos tämä raskaus etenee tästä nyt hyvin loppuun asti niin syntymäpainoksi tulisi +-3kg. Nyt toivonkin että istukka ei aiheuta mitään ylimääräistä huolta eikä vastoinkäymisiä loppua kohden.

Seuraava kasvukontrollikäynti saatiin kahden viikon päähän ja silloin tehdän myös synnytystapa-arvio. Jännittäviä aikoja siis. Ensi viikolla on äitiysneuvola, silloin saan sokerirasitustestin tuloksetkin. Luulen tulosten olleen normaalit kun mitään ei ole kuulunut testiin liittyen. Eikä vaavin kokoarviokaan sitä enteile. Että sellaista tänään.

- Iso tyttö -

Meillä on mullin mallin sekä Adéan huone että meitin makuuhuone. Pinnasänky on siirretty pois neidin huoneesta ja neiti nukkuu ensimmäistä yötään isojentyttöjen sängyssään. Oli niin innoissaan pieni kun vihdoin pääsi kömpimään "uuteen" sänkyynsä. Meillähän on ollut tuo "sohvana" neidin huoneessa jo kohta pari vuotta(ko?) ja siirtymä siihen nukkumaan sujui kyllä todella helposti, ainakin nyt ensimmäisenä iltana. Vähän jännittää toki että ei vaan putoa tuosta mutta eipä ole pudonnut reunattomasta pinnasängystäkään joten...

Ensimmäisestä kuvasta näkyy meitin lelusäilytystäkin sängyn alla. Ostin joku aika sitten noita muovilaatikoita ja tosi kivasti kätkevät sisäänsä leluja, pelejä ja kirjoja. Reunalakana pitäisi vielä sänkyyn hankkia niin olisi kivemman näköinen. Saapi nähdä jääkö sänky edes tuohon paikkaan, pitää muutenkin taas järjestellä uudelleen huoneessa.

Huomenna meillä on extra ultra heti aamusta. Varmistetaan että vauva on kasvanut masussa niin kuin pitää ja että kaikki on hyvin. Adéan odotuksessahan huomattiin neidin pienikokoisuus noin näillä viikoilla ja todettiin että istukka on todella kalkkeutunut. Ja sitten oli sitä verenpaineen nousua sun muuta. Kiva päästä nyt tarkistamaan että kaikki on toivottavasti hyvin. Jännä myös nähdä että miten päin tuo poitsu tuolla on. Neuvolassa kyllä tunnusteli pepun ylöspäin joten toivotaan että olisi niin myös sen asian laita.

- Muutama uusi -

Oltiin Adéan ja hänen kummitädin kanssa Jumbo/Ikea kierroksella tässä yksi päivä. Ikean ostoslistalla oli hankkia neidin isojentyttöjen sänkyyn uudet lakanat, peitto ja tyyny. Pääsee neiti sitten uuteen petiin, mitä onkin odotellut jo. Jumbosta lähdin pää-asiassa hakemaan neidille Cientan kenkiä kesään. No, kuten arvata saattaa, kyllähän sieltä muutama muukin kesähepene tarttui mukaan.

^ Näytänpä kuitenkin ensin tänään mukaan tarttuneet kaksi Benettonin teepparia. Oli tullut pari uutta kesävaatetta vielä meitin kylän lastenvaateliikkeeseen ja nämä pääsivät neidin kaappiin. Söpöjä ja tykkään väreistä eritoten.

Sitten niihin Jumbosta löytyneisiin. KappAhlista löysin niin I-H-A-N-A-T farkkulegginssit neidille että! Kivaa kangaspaikkaa edessä että takanakin ja todellakin kapeat malliltaan, juuri passelit neidille. Sitten alerekistä löytyi vielä farkku"caprit" koossa 74cm! Nuo on täysin saman levyiset vyötäröstä kuin nuo 92cm leggaritkin (vaippavaraako?) ja ovatkin neidille hyvät capripituisina. HM:stä löytyi vielä pari kivaa hihatonta sekä kesämekkonen. Meille on kyllä poikalupauksen myötä neidinkin kaappiin alkanut eksymään kovastikkin tummansinistä väriä. Ennen en ole väristä niinkään pitänyt mutta onneksi mieltymykset muuttuvat välillä. Vauvalle ostin pari perusbodya ja muutamat sukat. Aikalailla on kasassa pikkuherran alkutaipaleen vaatteet. Pari perusjuttua vielä niin avot, valmista on.

^ Tuossapa nuo leggarit kera HM:n paitulin ja tossujen.

Ja löytyihän niitä Cientojakin Stockalta! Näitä meillä on ollut joka kesä ja ovat kyllä tosi kivoja. Kevyitä ja helppoja neidin itsekkin pukea ja riisua. Meille valikoitui t.siniset farkut ja v.punaiset söpikset. Noita farkkuja oli myös umpinaisina, tarrakiinnityksellä. Nekin olisi ollut ihan kivat...

- Aurinkoista Äitienpäivää -

Tästä päivästä tulee niin kaunis! Aurinko paistaa jo nyt pilvettömältä taivaalta ja mittarinlukemat näyttävät LÄMPÖÄ! Me olemme vielä kotosalla, aloittelemme päivää rauhassa. Katsomme vielä Peppitossun (niin kuin neiti sen sanoo) ja lähdemme sitten puistoilemaan. Sen jälkeen kutsuu anopin ruokapöytä ja sitten vielä oman äitini kahvitarjoilut! Kyllä passaa viettää äitienpäivää tällä tavoin leppoisasti.

Oikein mukavaa äitienpäivää teille Mamma/Mummu sekä Tuija/Fammu! Olette rakkaita!

Myös blogimaailman mahtaville äideille toivottelemme hyvää äitienpäivää

Adéa, sinä pieni KultaRakkaani, olet tehnyt minusta äidin! K-i-i-t-o-s siitä.

- Sokerirasitustesti -

Juu-u nyt se on tehty minullekkin sitten. Täällä meitin kunnassa se on siis suositeltava toimenpide yli 25-vuotiaille toissynnyttäjille. Vaikka esim painoindeksi tai muut seikat ei sitä vaatisikaan. Testi on ns. varotoimi välttää raskausdiabeteksen puhkeaminen ja turvata vaavin kasvu siellä masussa.

Mähän etukäteen mietin sitä että miten pystyn olla syömättä 12h. No yllättävän hyvin se sitten meni kuitenkin. Aamulla oli toki kurniva masu ja mielellään olisi jotain haukannut mutta olisiko se sokerilitku sitten helpottanut sitä näläntunnetta. Labraan menin siis heti 8.00 kun aukesi ja heti saatiin testi aluilleen. Verinäytettä ja sitten juomaa päälle. Olen aikalailla makeanperään, oikea namihiiri, ja ajattelinkin parin kulauksen jälkeen että kyllähän tämä tästä varmasti aika helposti menee...

No, yksi desi meni suht kivasti alas mutta sitten alkoi tökkimään. Omaan tahtiin piti rauhassa juoda, kuitenkin n.5:ssä minuutissa mielellään se 2dl saada alas. Sellaista aavistuksen paksua "kolan"makuista lientä ei sitten loppujenlopuksi ollutkaan niin helppo saada loppumaan. *Puust* viimeiset nielaisut oli kyllä aika yököttäviä. *Fyyfaan*. Siitäpä sitten kuluttamaan aikaa neuvolan puolelle. Pari lehteä ja ristikkolehti minulla oli mukana ja niiden parissa aika kuluikin ihan mukavasti. Hetki ennen toista näytteenottoa alkoi etomaan aikalailla ja kuuma/kylmähiki nousi otsalle. Pyörrytti ja oksetti hieman... Meni onneksi ohi ja verinäytekkin saatiin otettua. Ja taas odoteltiin. Olo onneksi parani suht normaaliksi eikä tarvinnut hakeutua mihinkään pitkälleen. Siitä sitten viimeiseen näytteenottoon ja täts it. Huh. Katsellaan sitten mitä tulokset kertovat. Kyllähän tuosta selvisi ihan ok:sti mutta ei kuitenkaan minun kohdallani ollut mistään ihan läpihuutohommasta kyse.

Ihan toiseen aiheeseen. Olen ulkoilluttanut tässä jo jonkin päivää uutta takkia. Vero Modan Ninna Jacket, ihana. Juuri ja juuri masun saa vielä suljettua takin sisään joten taas toivon lämpimiä ilmoja saapuvaksi. Uudet Patagonian nahkatennaritkin on ollu tosi hyvät ja sopivat värinsä puolesta täydellisesti takin pariksi. Nyt puuttuu vain uusi laukku. Oli minulla yksi ehdokas Vero Modalta mutta siitä puuttui pitkä olkaremmi. Vaunuja työnnellessä se on ehdoton pakko kun saa työntöaisaan roikkumaan. Ja muutenkin helpottaa kun välillä käsissä on kaksi koirien flexiä ja yksi lapsi. Kohta kaksi.

Lindexilläkin pyörähdin tänään äkkiseltään. "Meitin" Lindexin lastenosasto tuottaa vain aika usein pettymyksen. Monia uutuuksia joita netissä näkee ei kyllä näe tuolla. Mutta, kyllähän sieltä usein kuitenkin jotain tarttuu mukaan. Tällä kertaan Adéalle letkeät "farkku"caprit sekä pikkumiehelle iki-ihanat "farkku"leggarit sekä puuvillaneuletakki. Olen aikalailla hurahtanut tuollaisiin farkkulegginsseihin. Niitä on monet jo neidillä sekä jo pienelläkin. Niin yli söpöjä tuffiksia!

- Kotoilua -

Adéan kanssa nämä kaksi ensimmäistä lomapäivää on menneet lähinnä sisätiloissa. Ilmahan on ollut ihan mukava mutta sisällä meidät pitää Adéan jatkuva kuume. *Murr* ja *Puust*. Eilen illalla näytti jo lupaavalta mittarilukemat mutta tässä aamupäivästä oli kyllä hitusen kuumeen nousua.

No, kotia olen nyt ainakin saanut järjesteltyä ja ikkunanpesu on aloitettu. Jotain positiivista sisälläolosta. Neuvolassakin olen käynyt, siitä lisää alla.

RV 34 (33+0)

Neuvolakuulumisia

Paino: 68,1kg (lähtö 63kg)
RR 114/80
Kohdunpohjan korkeus: 30
Vaavin sydämensyke: 140

Adéa oli käynnillä mukana ja kuunteli korvat tarkkana taas vaavin sydämenjumputusta. Hymyili vienosti ja katseli minua. Meitin tuleva isosisko. Edelleen tosi innoissaan tulevasta pikkuveljestään.

Huomenna minulla on sitten se sokerirasitustesti, pienesti jännittää. No, ehkä eniten se että miten voin/jaksan 10h syömättömyyden jälkeen? Aamuisin kun tuppaa kyllä nälkä kurnimaan masussa aika lailla. Pitänee pakata edes jotain evästä mukaan jotta voi heti testin loputtua ottaa pientä huikopalaa.

Noin niinkuin yleisesti ottaen voin todella hyvin. Saan nukuttua hyvät unet öisin, ruoka on maittanut, mielialat on normaalit (no, isämies väittää kyllä joskus muutakin) ja vauvakin möyrii masussa tyytyväisenä. Mitä nyt kävellessä huomaa jo että vauhtia pitää pitää alhaisena, muuten alkaa pistämään alavatsaan. Harjoitussupistuksia on joka päivä, sellaisia jotka ei siis satu yhtään mutta tuntuu masun kovettumisella. Löysissä housuissa voisin kulkea aamusta iltaan, aikalailla ahdistaa esim istua mammafarkut jalassa hiemankin pidempään. Lämpenisi nyt nuo ilmat vielä niin saisi käyttää letkeitä hameita ja mekkoja. Yhteenvetona siis: kaikki hyvin.


Nämä kuvat ovat från första maj. Neiti kunnossa (masupöpöstä) niin lähdimme pienelle raittiinilman kävelylle. Poikkesimme paikallisella ABC:llä pullakahvilla Mummun ja Mofan kanssa. Leikkipaikka sai tietenkin kannatusta neidiltä.

Neiti sai vappuyllätykseksi kauniin kaulakorun minun pikkusiskolta, eli tädiltään, ja se pitikin saada kaulaan. Fiini.

Kotipihalla piti saada sitten vielä kiikkua tietenkin.

- Muutos suunnitelmiin... -

Nimittäin meidän vappu suunnitelmiin. Meidänhän piti tänään mennä ystäväperheemme luokse viettämään vappua kera Adéan kummivanhempien mutta kuinkas sitten kävikään.

Neidin masuun päätti kotiutua masupöpö kiusaamaan, viime yönä. *Huoh* Hassua tässä on se että meidän menot juuri tämän kyseisen ystäväperheen luokse on jo kaksi kertaa aiemminkin jouduttu perumaan juurikin samoista syistä, neidin sairastaessa. Eli tämä alkaa olemaan jo perinne kun heille suunnitellaan vierailua.


No, iskä ja neiti jäivät tänään kotiin kun minä läksin viimeistä työpäivää tekemään. Päivä meni kuin siivillä ja oli se omituista ottaa ja tyhjentää oma kaappi päivän jälkeen. Nyt se on sitten loma! Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin.

Kotona oli sitten vastassa pieni kuumeinen ja väsynyt neiti. Päivällä oli muutamat oksut kuulemma tullut ja muutenkin ollut naatti. Kolmisen tuntia oli nukkunut päikkäreitä aamupäivällä ja saman verran nukkui vielä iltapäivästä. Pientä suupalaa on ottanut vastaan mutta juoma on maistunut paremmin. Hyvä niin.

Iltapäiväpäikkäreiden jälkeen piristyi mukavasti ja otettiinkin ilmapallot ja serpentiinit esiin. Voi sitä riemua! Välillä ollaan sitten leikitty barbeilla ja rakenneltu dubloista hevostallia. Katseltu Postimies Patea ja makoiltu sohvalla. Tässä iltasella ei ole pahaa oloakaan ollut enään. Nyt on neiti jo nukkumassa, simmahti samantein vaikka päivällä pitkiä unia ottikin. Katsotaan nyt sitten mitä yö tuo mukanaan...

Iltapalaksi teimme hieman salaattia kypsennetyillä tomaateilla ja seuraksi patonkia. Juomaksi kotitekoista simaa minulla ja isämies nautti kuohuviiniä. Kyllähän tämä vappuaatto näinkin meni ihan mukavasti. Toivottavasti neidin masupöpö hellittää nopiaan eikä meitin muiden sitä tarvitse saada...

* * *

Minulla on huomenna viimeinen työpäivä... Parinviikon lomapäivillä aloitan ja siitä seuraa sitten äitiysvapaa. Uskomatonta, ihmeellistä, ihanaa ja samalla toki hieman haikeaa.

Odotan jo kovasti pientä tulokasta, meitin poikaa. Se että vapaa nyt alkaa tekee tästä loppuodotuksesta taas todellisempaa. Vieläkin välillä nimittäin tuntuu niin uskomattomalta että tuolla masussa todellakin kasvaa pieni ihmisenalku. Ultran välityksellä päästään kohta taas kurkistamaan häntä, tarkistavat että istukkani toimii niinkuin pitää ja on ravinnut vauvaa. Adéan odotuksen loppumetreillä kun huomattiin että se oli aika lailla kalkkeutunut ja sen seurauksena neiti jäänyt vähälle ravinnolle ja pienikokoiseksi. No, vatsa on ainakin kasvattanut itseään ihan eritavalla kuin neidin aikaan joten toivon että kaikki on hyvin.

Äitiyseuvolakin minulla on heti vapun jälkeen, käynnit siellä alkaa nyt tihenemään.
Sokerirasitustestikin odottelee vielä. Sekin ensi viikolla.
Synnytyssairaalaan pitäisi ottaa yhteyttä ja mennä tutustumiskäynnille.
Adéa pitäisi siirtää isojentyttöjen sänkyyn ja alkaa valmistelemaan pienelle omaa nurkkausta meitin makkariin.
Kirpputorilta pitäisi varata pöytä viikoksi pariksi. Neidin pientä myydä eteenpäin. Ja omiakin.
Ikkunat pitää pestä ja mummunkaappini sisus järjestellä uuteen uskoon.
Touhuja ja tekemistä riittää kyllä.

Neidinkin päiviin tulee muutosta kun hoitopäivät vähenevät, "jokapäiväisestä", 10 päivään kuukaudessa. Saa jatkaa samalla perhepäivähoitajalla kuin tähänkin asti joten pääsee leikkimään tuttujen kavereiden kanssa pari/kolme kertaa viikossa. Luulenpa tämän olevan oikein passeli ratkaisu meille. Kotipäivät pyrin varmasti valitsemaan samoille päiville kuin leikkipuistossakin on aamupäivisin puistopäivä. Saisi neiti silloinkin leikkiseuraa toisista lapsista ja itsekkin pääsisi samalla muiden äitien kanssa juttusille.

Katsotaan miten kaikki lähtee rullamaan, voihan olla että kaikki etukäteis suunnitelmat saakin järjestellä ihan uudelleen kun arki vapaalla alkaa... Mutta hei, nyt toivotan sinulle oikein mukavaa vappua! Me vietämme sen hyvien ystävien seurassa ruokaillen, saunoen, rupatellen ja rentoutuen. Adéa odottaa huomista lähtöä jo kovasti jotta pääsee leikkimään pikkuystävänsä kanssa taas. Mutta nyt ja vielä kerran, hyvää vappua :)

- Pyhää -

On ollut shöönttiä!

Kotoilua, vierailua, ulkoilua, leikkejä, ruokaa, herkkuja. Yhdessäoloa. Kevätaurinko sulattaa kovaa vauhtia jäitä merestä. Puissa näkyy jo pienenpieniä hiirenkorvia ja aurinko lämmittää jo mukavasti kasvoja. Ihanaa!


^ Keinuminen on nyt niin pop juttu että meitin kotipihassa oleva keinu on melkein mahdotonta ohittaa ilman paria kiikkua. Tuossa kuvassa ollaan tosin puistossa jossa toki myös testattiin keinut.

Muutama suklaamuna on uponnut neidin massuun, no joo äidinkin, ja niistä pienistä aarteista on iloittu. Hello Kitty on nostattanut suosiotaan ja pääsiäismarkkinoilta pitikin ostaa tuo helikopteri-tuuletin-tikkari-hässäkkä.

^ Kohokohtaa neidin päivässä. Pääsi niin ruohonleikkurin kuin mönkijänkin kyytiin! Hiemanko oli jännää ja kivaa! Seuraavaksi bongasi vielä mopon autotallista mutta harhautus toimi ja päästiin muorin kaffepöytään.

^ Karvakuonotkin on tykänneet vapaasta menosta ja tuhisevatkin nyt väsyneinä tässä minun vieressä sohvalla.

Pikkumies masussa on ollut myös kovin mukana pääsiäisen menoissa, hyörinyt ja pyörinyt siellä niin että välillä saa katsella kumpuilevaa vatsaa ihmeissään. Minullapa on ensi viikolla neljä työpäivää edessä ja niiden jälkeen alkaa... ensin loma... ja siitä seuraa mukavasti äitiysvapaa sitten. Aikamoista!! Tuskin jaksan ymmärtää että niin pitkällä ollaan jo raskaudessa. Huomenna pyörähtää käyntiin rv33.